Metsästysseurojen kesäkokoukset

Useiden metsästysseurojen säännöissä on määritelty, että yhdistyksessä pidetään vuosittain kaksi yhdistyksen kokousta. Vuosikokous, joka usein sijoittuu vuoden ensimmäisille kuukausille ja kesäkokous, usein elokuun alussa, metsästysvuoden alkaessa 1.8. Metsästysvuosi poikkeaa kalenterivuodesta siten, että metsästysvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Kesäkokouksessa metsästysseuroissa päätetään metsästyssäännöistä alkavalle metsästysvuodelle. Metsästysseuran kesäkokous olisi hyvä ajoittaa siten, että kokous pidetään riistakolmiolaskentojen jälkeen. Silloin riistakolmiolaskentojen tulokset ovat käytettäessä saaliskiintiöitä määäriteltäessä. Metsästyssääntöjen lisäksi monet metsästysseurat päättävät myös uusien jäsenten ottamisesta.

Lue lisää

Korvausvelvollisuus yhdistyksessä

Yhdistyslaki 39 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/628)
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.

Lue lisää

Väärä päätös

Yhdistysten kokouksissa tehdään koko jäsenistöä koskevia päätöksiä. Jossain tapauksissa, jos kokouksen puheenjohtaja tai kokousväki ei ole yhdistyslaista selvillä saattaa kokousväen tekemä päätös olla yhdistyslain vastainen. Yhdistystoiminta ja yhdistysoikeus ovat metsästysseuran jäsenille usein vieraita. Monesti perusasiat tunnetaan ja monet metsästysseurojen toimitamallit ovat vakiintuneet pitkältä ajalta ja niitä toteutetaan, vaikka ne olisivat vääriäkin. Pienissä metsästysseuroissa, missä jäsenistö ei vaivaudu tulemaan kokouksiin, jää päätösvalta usein pienelle porukalle. Päätökset tehdään enintä osaa yhdistyksen jäsenistöä kuuntelematta, vain omia tarkoitusperiä ajaen periaatteella: ”Kuka koviten huutaa saa haluamansa päätöksensä läpi”. Useimmiten kuitenkin kokousten päätökset ovat oikeita ja yhdistysdemokratiaa noudattavia.

Lue lisää

Vuosikokous lähestyy

Metsästysseuroissa ja muissakin yhdistyksissä alkaa pian olla käsillä vuosikokousten aika.

Jokaisen yhdistyksen on pidettävä ainakin yksi yhdistyksen kokous vuosittain yhdistyksen sääntöjen määräämänä aikana. Hallitus kutsuu jäsenet kokoukseen sääntöjen määräämällä tavalla. Monissa metsästysseuroissa on kaksi vuosittaista kokousta: vuosikokous ja kesäkokous. Nämä ovat niitä tilaisuuksia, missä yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyslain heille suomaa ylintä päätäntävaltaa. Vuosikokous pidetään yleensä vuoden alussa, kun tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös on tärkeässä asemassa kokouksessa, sillä vuosikokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta edellisen vuoden rahankäytöstä.

Lue lisää