Jiipin ensimmäinen metso

Jiipin ensimmäinen metso
Jiipin ensimmäinen metso.

Kanalintukauden aloituspäivä oli erittäin sateinen ainakin täällä Keski-Suomessa. Eipä houkutellut juuri metsään lähteä. Toinen päivä olikin sään puolesta loistava. Aamulla viitisen astetta lämmintä ja tuuli sopiva koiran työskentelyä ajatellen. Sain ystävältäni kutsun lähteä katselemaan metsäkanalintuja heidän metsästysseuransa alueelle. Metsokanta pitäisi riistakolmiolaskentojen mukaan olla nousussa ja ystäväni omienkin havaintojenkin mukaan alueella on näkynyt useita helikopterin kokoisia metsoja. Mennessäni kävin toisaalla katsastamassa kyyhkypaikan ja ryyppäsin siellä odotellessani aamukahvit. Yksi kyyhkykin yritti paikalle, mutta sain sen säikytettyä etemmälle parilla loistavalla ohilaukauksella.

Lue lisää

Metsäkanalintujen poikasaika

Teeri petolinnun kynsissä. Kuva Von Wrightin maalauksesta.

Pian alkaa olla käsillä aika jolloin metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat. Haudonta-aika kestää metsäkanalinnulla noin 25 vuorokautta. Haudonta-ajan päätteeksi ensimmäisinä metsäkanalinnuista kuoriutuvat metson poikaset. Teeripoikueet kuoriutuvat toisena ja sitten pyy- ja riekkopoikueet. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti muutaman tunnin aikana. Kuoriuduttuaan untuvikot kuivattelevat emon alla noin vuorokauden ja sitten ne lähtevät emonsa johdattamana pesästään. Tuon vuorokauden aikana emo ei poistu pesästään, vaan viettää sen ajan poikasten turvana. Poistuttuaan emo ulostaa pesään eikä enää palaa pesäpaikalle poikasten kanssa.

Lue lisää

Metsäkanalinnun muninta ja haudonta-aika

Metson onnistunut pesintä

Metsäkanalinnut tulevat sukukypsiksi ensimmäisenä keväänään eli noin vuoden ikäisinä. Kaikki teerikanat, ikään katsomatta, yrittävät pesiä. Teerikukoista kaikki eivät pääse lisääntymään nuorina, vaan vasta noin kolmivuotiaina, mikäli elävät niin pitkään. Metsäkanalintu elää 5-8 vuotta. Teeren aikuiskannan vuotuinen kuolevuus on noin 50%

Lue lisää

Metsäkanalintujen kevät

Leuto ja vähäluminen talvi alkaa taittumaan kohti kevättä. Teeriä tuntuu nyt olevan paljon liikkeellä, vaikka syksyllä metsästyskauden lopussa vaikutti siltä, että ne ovat kadonneet tyystin kokonaan. Teerihavaintojen määrään vaikuttaa toki sekin, että nyt teeret ovat parvissa ja hyvin havaittavissa, kun ne istuskelevat puissa, eivätkä ole maassa syömässä, kuten syksyllä ennen lumien tuloa. Muutaman metsonkin olen talvella havainnut, vaikka niillä alueilla missä itse kuljeskelen ovat metsojen elinalueet kadonneet lähes täysin metsänhakkuiden myötä. Pyitä on aina silloin tällöin pyrähtänyt edestäni lentoon ja niitäkin tuntuu olevan runsaasti.

Lue lisää

Riista ilmastonmuutoksen kourissa

Rusakkokanta valtaa elintilaa metsäjänikseltä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Sateisuus tulee lisääntymään, Etelä-Suomen lumimäärä vähenee ja lumisen ajan pituus lyhenee koko maassa. Pohjois-Suomessa lumimäärä saattaa lisääntyä väliaikaisesti. Tehtiinpä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mitä tahansa, ollaan tilanteessa, mikä vaikuttaa myös riistakantoihin ja riistalajeihin. Toiset riistalajit hyötyvät lämpimämän ilmaston tuomasta lumettomuudesta ja toisille lajeille lumettomuus tekee hallaa. Lumettomuuden lisäksi riistakantoihin vaikuttavat ilmaston lämpiämisen seurauksena muuttuva ravinnonsaanti ja kasvien menestyminen muuttuvassa ilmastossa.

Lue lisää