Metsästys on antoisaa harrastamista ja liikkumista luonnossa. Pitkään minäkin metsästelin metsäkanalintuja pääasiassa yksinäni ns. pomppulintuja etsien. Joskus sellaisen sattui myös saaliiksi saamaan kun sattui lintuparka päästämään kulkijan liian lähelle. Sehän ei vielä riitä vaan on myös osuttava siihen lintuun haulikolla. Joskus, kun palaset olivat kaikki loksahdelleet kohdalleen ja planeetat oikeassa asennossa, sain minäkin teeren tiputettua. Ja sehän sattui tippumaan tietysti sellaiseen pusikkoon, että eihän sitä sieltä pitkänkään etsimisen jälkeen löytynyt.
Tähän tarpeeseen lähdin sitten koiraa etsimään itselleni. Monia rotuja oli mielessä ennenkuin päädyin saksanseisojaan. Ensimmäisenä mielessä oli noutaja. Noutajasta olisi hyötyä sorsastuksessa, ajattelin. Pystykorvat eivät tulleet kuuloonkaan niiden heikon koulutettavuuden vuoksi. Mutta saahan sen noutajan koulutettua vaikka mistä rodusta. Loppujen lopuksi päädyin seisovaan koiraan sillä se on minun käytössä monipuolisempi kuin monet muut linnustajan apulaiset. Monet rodut olivat tutkinnan alla. Bretoni olisi hyvä kooltaan. Kyselin joiltakin harrastajilta, niin he sanoivat, että bretoni ei mene mielellään veteen. Sehän ei minulle siis sopinut. Itse pitäisi sorsat hakea. Myöhemmin olen todennut, että ei tuo kuitenkaan pitänyt paikkaansa. Loppujen lopuksi päädyin karkeakarvaiseen saksanseisojaan sen monipuolisuuden takia. Se etsii linnut, seisoo, noutaa ja etsii myös pienpedot. Näin jälkeenpäinkin voin sanoa, että oli nappi valinta minulle.
Koirarodun valinta johonkin tiettyyn tarpeeseen voi olla toisaalta helppokin valinta riippuen mikä se käyttötarkoitus on. Seurakoirien kohdalla valinta on mielestäni helpompi, koska siinä valinta helpommin osuu omiin kokemuksiin tietystä rodusta ja myös koiran ulkonäköön. Metsästyskoiran valinta riippuu tietysti siitä, mitä ja miten metsästystä on tarkoitus harrastaa. Tässä keskityn seisovan lintukoiran valintaan, koska muuten aiheesta voisi kirjoittaa yhden kirjan verran.
Seisovia lintukoiria on Suomen Kennelliiton rekisteröiminä pilvin pimein. Valittavana on noin 20 eri rotua. Näistä varmaan löytyy jokaiselle sopiva. Kuten saimme lukea uusimmasta Saksaseisoja -lehdestä on joillakin haaveena kehittää Pohjolan seisoja. Pohjolan seisoja olisi Pohjoismaisiin olosuhteisiin kehitetty seisova lintukoira. En tiedä, mitä lisäarvoa se toisi nykyisiin rotuihin. Tuskin mitään. Kaikkiin rotuihin en ole tutustunut, joten niistä on vaikea mitään sanoa. Periaate kuitenkin on seisovilla lintukoirilla kaikilla sama, toimia apuna kanalintujen eli riekkojen, fasaanien, pyyn, metson ja teeren metsästyksessä. Koiran tehtävä on etsiä linnut pellolta tai metsästä. Mitä avonaisempi ja laajempi alue on sitä suuremmalla alueella koiran tulisi toimia ja pitää kuitenkin samalla yhteyttä ohjaajaan. Koiran löydettyä linnun sen tulisi jähmettyä paikoilleen odottamaan metsästäjää. Kun metsästäjä on päässyt sopivalle etäisyydelle, koira ajaa linnun käskystä ilmaan. Ei omaloitteisesti. Mikäli metsästäjä onnistuu pudottamaan linnun ampumalla haulikolla, noutaa koira luvan saatuaan saaliin ja tuo sen metsästäjälle. Seisovaa lintukoiraa voidaan käyttää myös haavoittuneen riistan jäljityksessä. Kaikki kuulostaa kovin helpolta. Käytännössä se ei ihan mene kuten on kirjoitettu. Monet noista vaiheista vaatii pitkäaikaista ja määrätietoista koulutusta.
Mikä se paras rotu olisi? Ei sellaista voi sanoa, jokaisella on omat mieltymyksensä. Vaikka kuinka yrittäisimme tehdä rodun valintaa järkiperäisesti vain faktoihin perustuen, vaikuttaa valintaamme monet asiat. Koiran ulkoinen olemus, ulkonäkö, koko, karvanlaatu jne. Jokaisen seisovaa lintukoiraa haluavan kannattaa lähteä itse tutustumaan eri rotuihin. Rotujärjestöt kuten Saksanseisojakerho auttaa asiassa. Vaikka rotujärjestön nimi viittaa saksanseisojaan toimii Saksanseijakerho rotujärjestönä useille muillekkin seisoville lintukoirille. Keski-Suomessa toimiva Keski-Suomen Kanakoiraharrastajat järjestää monia tilaisuuksia, missä on hyvä tutustua moniin rotuihin. Kun on nähnyt hieman vaivaa tutustumalla eri rotuihin niin luulisi oman rodun löytyvän helpommin.