Herkullista riistaruokaa, tiukkaa yhdistysasiaa ja koiramaista elämää.
Perinteisesti pääsiäisenä syödään paljon lammasta, mutta mitäpä se metsästäjä muuta haluaa pääsiäisenäkään kuin jotain riistaa. Tälläkin kertaa annoin lampaiden siis juoksennella ainakin toistaiseksi. Pakastimesta löytyi viime syksynä saaliiksi saadun rusakon fileet, joten siitäpä sitten pääsiäisherkkua valmistamaan.
Olen varmasti muissakin resepteissäni kertonut kuinka, jänikset ovat parhaimmillaan pataruoissa. Mielestäni padat ovat nimenomaan parhaita talvella, kun ulkona on kylmä. Mikäs silloin parempaa kuin hitaasti hautunut riistainen lihapata. Tämän rakuunajäniksen resepti on kulkenut mukanani pitkään, en edes muista milloin olisin sitä ensimmäisen kerran valmistanut. Hyvää sen täytyy olla kun sitä tulee tehtyä aina uudestaan.
Metsäjänis alkaa pian olemaan harvinaisempi saalis kuin serkkunsa rusakko eli peltojänis. Saalismäärät ovat jo samaa luokkaa. Metsäjänis on väistymässä lumirajan vetäytyessä hiljalleen pohjoisemmaksi ja antaa samalla tilaa rusakon leviämiselle. Maullisesti metsäjänis on riistaisempi kuin rusakko. Rusakon maku on miedompi ja hienostuneempi kuin metsäjäniksen. Tämä jänis jäi saaliiksi metsäkanalintujahdin sivusaaliina Jiipin seisoessa jänistä kuusen juuressa.
Jauhoin jäniksen jalat ja huonommat osat jauhelihaksi ja tein siitä maukkaan pupuburgerin. Paahdoin sämpylöitä pannulla, siten että sain niihin hieman väriä ja näyttävän parilakuvion pintaan. Kasaa burgerit siten, että pohjan päälle tulee majoneesia, sen päälle salaatti, pihvi, tomaattisiivut, juustokastiketta, pekonit ja kansi päälle. Kyllä maistui.
Yleensä jäniksestä valmistetaan jotain pataruokaa. Olen yrittänyt keksiä uusia tapoja käyttää riistalihaa ja teinkin nyt jäniksen koivista käristyksen, jonka käytin pizzan täytteeksi. Metsäjäniksen sain eräksi ollessanin koirani Jiipin kanssa kanalintujahdissa. Jiippi haistoi jäniksen kuusen alta ja tällä kertaa osuin heti ekalla.
Pitkästä aikaa sain saaliiksi metsäjäniksen. Maa oli vielä lumeton, mutta jänikset olivat jo muuttaneet värityksensä talvisävyihin. Jiippi johdatti minut oikein kivikkoisen mäen päälle. Kulkeminen kivikossa oli jo hieman vaikeaa ja olisinkin lähtenyt toiseen suuntaan, mutta jotenkin Jiipin olemus kiinnitti huomioni ja menin mäen päälle sen perässä. Jiipin kuono haisteli kiihkeästi ilmaa ja näin Jiipin olemuksesta, että jotain täällä on, tai ainakin on juuri lähtenyt paikalta. Arvelin, että metso on varmaankin ollut mäellä, koska olin aiemmin syksyllä sieltä metson havainnut. Jänis pomppasi yhtäkkiä kiven kolosta liikkeelle. Ensimmäinen laukaus ohi, toinenkin ohi, kun jänis hyppäsi puun taakse juuri ratkaisevalla hetkellä, kolmas laukaus oli nappi osuma ja pysäytti pakolaukan niille sijoilleen. Ilman koiraa tämäkin saalis olisi jäänyt saamatta.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Sateisuus tulee lisääntymään, Etelä-Suomen lumimäärä vähenee ja lumisen ajan pituus lyhenee koko maassa. Pohjois-Suomessa lumimäärä saattaa lisääntyä väliaikaisesti. Tehtiinpä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mitä tahansa, ollaan tilanteessa, mikä vaikuttaa myös riistakantoihin ja riistalajeihin. Toiset riistalajit hyötyvät lämpimämän ilmaston tuomasta lumettomuudesta ja toisille lajeille lumettomuus tekee hallaa. Lumettomuuden lisäksi riistakantoihin vaikuttavat ilmaston lämpiämisen seurauksena muuttuva ravinnonsaanti ja kasvien menestyminen muuttuvassa ilmastossa.