Herkullista riistaruokaa, tiukkaa yhdistysasiaa ja koiramaista elämää. Parhaat riistaruokareseptit. Monipuoliset reseptit teeri-, metso-, pyy-, jänis-, hirvi-, metsäkauris- ja valkohäntäpeurareseptit.
Rillette on ranskalainen alkuruoka. Se on mausteliemessä kypsennettyä, erittäin ylikypsää lihaa. Liha on revitään suikaleiksi tarjoillaan usein alkupalana leivän päällä. Rilletteen käy hyvin riistalintujen koipilihat. Rilleten voi pakata folioon pötköksi jääkaappiin ja leikata seuraavana päivänä siitä siivuja. Siivut paistinpannulle hetkeksi, niin onpas herkku valmista. Ranskalainen kokki paistaisi siivut hanhen- tai ankan rasvassa.
Sattui syksyllä niin hyvä tuuri, että törmäsin pariin metsoon. Itseasiassa koirahan ne löysi. Jiippi etsi lintuja hakkuuaukon reunasta nuoresta männiköstä. Yhtäkkiä näin sen pysähtyvän jämäkästi seisomaan. Jiipin asennosta huomasi, että nyt ollaan tosissaan. Hiippailin lähemmäksi Jiippiä ja annoin avanssikäskyn Jiipille. Jiippi lähti räjähtäväasti eteenpäin, niinkuin se aina tekee kun kyseessä on metsäkanalintu. Mitään ei löytynyt ja ajattelin jo, että siitä on lintu lähtenyt, juuri ennenkun saavuimme lähistölle. Samassa kun harmittelin tilannetta, yläpuoleltani puusta lähti metso kovan ryminän kanssa lentoon. PAM ja teräshaulit lähtivät Benellin piipusta yli 500 m/s nopeudella kohti pakoon pyrkivää salomaiden kuningasta. Huomasin heti, että nyt sattui kohdilleen ja näin linnun tippuvan alas. Jiippi syöksyi samassa varmistamaan tilanteen hyppääämällä makaamaan tippuneen ison linnun päälle. Siitä ei enää karata. Kova tuuletus päälle ja kehuin koiraa. Kovin olimme juhlatuulella, enkä sitten ehtinyt reagoimaan kun samaisesta puusta pölähti lentoon toinenkin metso. Se meni menojaan. Mahdollisuus oli tuplaan, mutta enpäs huomannut katsoa ylöspäin.
Joulumetsosta jäi siivet yms. ja osa rangan lihoista hyödyntämättä jouluna, joten kaivelin ne talteen ja vedin ne myllyn läpi jauhelihaksi. Sämpyläksi valitsin Vaasan The BRGR Gourmet burgerisämpylät, kun en itse jaksanut niitä leipoa, kuten olen joskus tehnyt. Näin pääsee hieman helpommalla. Hyvän burgeripihvin täytyy olla mehevä ja rasvainen, joten lisäsin pihviin osan sika-nauta jauhelihaa. Pelkkä metson liha, kuten muukin riistaliha on kovin rasvatonta, joten burgeriin täytyy lisätä rasvaa, monesti tässä käytetään pekonia, tällä kertaa siis tuota sika-nautaa. Juustoksi metsoon sopii koskenlaskija ja pihvin päälle hieman savustettua goudaa, joka sulaa mehevästi tuohon pihvin päälle.
Joskus harvoin kun saa metson saaliiksi olen pyrkinyt säästämään sen jouluateriaksi. Varsinaisesta jouluateriasta jäi metson rintaa myös seuraavaksi päiväksi, joten tein siihen muutamia lisukkeita. Perinteisesti metso laitetaan uunissa kokonaisena. Olen ennen myös itse tehnyt sen niin. Uunissa se vaan tuppaa kuivumaan liikaa, eikä kypsyyttä saa mielestäni kohdalleen. Sous vide -keittimen ansiosta saan metsonkin kypsyyden juuri sellaiseksi kuin haluan.
Kanalintukauden aloituspäivä oli erittäin sateinen ainakin täällä Keski-Suomessa. Eipä houkutellut juuri metsään lähteä. Toinen päivä olikin sään puolesta loistava. Aamulla viitisen astetta lämmintä ja tuuli sopiva koiran työskentelyä ajatellen. Sain ystävältäni kutsun lähteä katselemaan metsäkanalintuja heidän metsästysseuransa alueelle. Metsokanta pitäisi riistakolmiolaskentojen mukaan olla nousussa ja ystäväni omienkin havaintojenkin mukaan alueella on näkynyt useita helikopterin kokoisia metsoja. Mennessäni kävin toisaalla katsastamassa kyyhkypaikan ja ryyppäsin siellä odotellessani aamukahvit. Yksi kyyhkykin yritti paikalle, mutta sain sen säikytettyä etemmälle parilla loistavalla ohilaukauksella.
Pian alkaa olla käsillä aika jolloin metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat. Haudonta-aika kestää metsäkanalinnulla noin 25 vuorokautta. Haudonta-ajan päätteeksi ensimmäisinä metsäkanalinnuista kuoriutuvat metson poikaset. Teeripoikueet kuoriutuvat toisena ja sitten pyy- ja riekkopoikueet. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti muutaman tunnin aikana. Kuoriuduttuaan untuvikot kuivattelevat emon alla noin vuorokauden ja sitten ne lähtevät emonsa johdattamana pesästään. Tuon vuorokauden aikana emo ei poistu pesästään, vaan viettää sen ajan poikasten turvana. Poistuttuaan emo ulostaa pesään eikä enää palaa pesäpaikalle poikasten kanssa.
Metsäkanalinnut tulevat sukukypsiksi ensimmäisenä keväänään eli noin vuoden ikäisinä. Kaikki teerikanat, ikään katsomatta, yrittävät pesiä. Teerikukoista kaikki eivät pääse lisääntymään nuorina, vaan vasta noin kolmivuotiaina, mikäli elävät niin pitkään. Metsäkanalintu elää 5-8 vuotta. Teeren aikuiskannan vuotuinen kuolevuus on noin 50%
Metsäkanalinnuista metso ja teeri ovat ns. seka-avioisia. Ne muodostavat parisuhteen vastakkaiseen sukupuoleen vain pariutumisen ajaksi. Pyy ja riekko ovat yksiavioisia ja muodostavat pidemmän parisuhteen vastakkaiseen sukupuoleen.
Leuto ja vähäluminen talvi alkaa taittumaan kohti kevättä. Teeriä tuntuu nyt olevan paljon liikkeellä, vaikka syksyllä metsästyskauden lopussa vaikutti siltä, että ne ovat kadonneet tyystin kokonaan. Teerihavaintojen määrään vaikuttaa toki sekin, että nyt teeret ovat parvissa ja hyvin havaittavissa, kun ne istuskelevat puissa, eivätkä ole maassa syömässä, kuten syksyllä ennen lumien tuloa. Muutaman metsonkin olen talvella havainnut, vaikka niillä alueilla missä itse kuljeskelen ovat metsojen elinalueet kadonneet lähes täysin metsänhakkuiden myötä. Pyitä on aina silloin tällöin pyrähtänyt edestäni lentoon ja niitäkin tuntuu olevan runsaasti.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Sateisuus tulee lisääntymään, Etelä-Suomen lumimäärä vähenee ja lumisen ajan pituus lyhenee koko maassa. Pohjois-Suomessa lumimäärä saattaa lisääntyä väliaikaisesti. Tehtiinpä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mitä tahansa, ollaan tilanteessa, mikä vaikuttaa myös riistakantoihin ja riistalajeihin. Toiset riistalajit hyötyvät lämpimämän ilmaston tuomasta lumettomuudesta ja toisille lajeille lumettomuus tekee hallaa. Lumettomuuden lisäksi riistakantoihin vaikuttavat ilmaston lämpiämisen seurauksena muuttuva ravinnonsaanti ja kasvien menestyminen muuttuvassa ilmastossa.