Yhdistykset huijauksien kohteena

Jotkut yhdistykset ovat joutuneet ns. ”toimitusjohtajahuijauksen” kohteeksi. Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen tekeytyy yhdistyksen puheenjohtajaksi tai muuksi toimihenkilöksi ja pyrkii harhauttamaan yhdistyksen rahastonhoitajaa tekemään rahansiirron omalle huijaustililleen. Usein rahastonhoitajaa lähestytään sähköpostitse. Yhdistyksen vastuuhenkilöiden tiedot on kaivettu internetistä ja viestistä saakin vaikutelman, että viestin on lähettänyt oman yhdistyksen puheenjohtaja ja rahan siirrolla on kiire. Tekaistu sähköpostitili on luotu muistuttamaan kyseisen yhdistyksen vastuuhenkilön, kuten puheenjohtajan tai sihteerin sähköpostiosoitetta. Rahastonhoitajille lähetetyissä viesteissä on pyydetty maksamaan ulkomaanlasku nopeasti. Myös poliisi on tietoinen asiasta ja varoittanut eri alueilla ja paikkakunnilla yhdistyksille lähetetyistä tekaistuista laskuista, joissa kehotetaan tekemään tilisiirto ulkomaiselle pankkitilille.

Lue lisää

Osallistuminen yhdistysten kokouksiin sittenkin mahdollista myös perinteisesti

Aleuhallintovirato on antanut uuden tiedotteen 15.3.2021 koskien joitan kokouksia. Aluehallintovirasto on muuttanut tulkintaa yhdistysten kokousten järjestämisestä. Edellinen tulkinta oli, että  yhdistysten kokoukset, yhtiökokoukset ja vastaavat ovat yleisötilaisuuksia ja kokoontumisrajoitukset koskisivat näitä tilaisuuksia. Uuden tulkinan mukaan pääsääntöisesti yhtiökokoukset ja muut vastaavat sääntömääräiset tai lakimääräiset kokoukset, joihin lähtökohtaisesti voivat osallistua vain yhteisön jäsenet sekä kutsuttuina eräät muut, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisölle avoimia tilaisuuksia kokoontumislaissa tarkoitetussa mielessä. Tämä koskee esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä, osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä rekisteröityjä yhdistyksiä. Aiemmin kirjoitin koronarajoitusten vaikutuksesta yhdistysten kokouksiin artikkelissa Poikkeuslaki yhdistysten kannalta.

Lue lisää

Väliaikainen poikkeuslaki yhdistysten kannalta

Korona viruksen jyllätessä toista aaltoaan on tullut erilaisia rajoituksia, poikkeuskäytäntöjä ja vapaata kokoontumista rajoittavia sääntöjä. Yhdistysten toiminnan kannalta rajoituksia on tullut kokoontumisrajoitusten myötä. Eri puolella Suomea koronaviruksen leviäminen on eri vaiheessa. Tästä löytyy parhaiten tietoa THL:n sivuilta. Tällähetkellä Suomessa voidaan järjestä maksimissaan kymmenen hengen kokoontumisia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Kainuussa ja Satakunnassa raja on 20 henkilöä ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 50 henkilöä. Rajoitukset saattavat muuttua koronatilanteen muuttuessa alueellisesti. Suomessa on tullut käyttöön laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677). Laki on voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.

Lue lisää

Jäsenten yhdenvertaisuus

Valkohäntäpeura Puttolan pellolla. (Kuvamanipulaatio)
Valkohäntäpeura Puttolan pellolla. (Kuvamanipulaatio)

Yhdistyslaissa ei suoraan sanota, mitä jäsenten yhdenvertaisuudella tarkoitetaan. Yhdistyslain 33§:n mukaan kuitenkin sellainen päätös on mitätön, joka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta (Mitättömiä päätöksiä käsittelin aiemmin artikkelissa Väärä päätös). Metsästysseuroissa ei jäsenten yhdenvertaisuus aina toteudu. Metsästysseuroissa jäsenten yhdenvertaisuuden toteutuminen kuuluu osaltaan myös yhdistyksen toiminnantarkastajien tehtäviin. PRH:n mukaan toiminnantarkastajien on tarkasteltava myös sitä, kohdellaanko yhdistyksen jäseniä tasavertaisesti yhdistyksen toiminnassa.

Lue lisää

Metsästysseurojen kesäkokoukset

Useiden metsästysseurojen säännöissä on määritelty, että yhdistyksessä pidetään vuosittain kaksi yhdistyksen kokousta. Vuosikokous, joka usein sijoittuu vuoden ensimmäisille kuukausille ja kesäkokous, usein elokuun alussa, metsästysvuoden alkaessa 1.8. Metsästysvuosi poikkeaa kalenterivuodesta siten, että metsästysvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Kesäkokouksessa metsästysseuroissa päätetään metsästyssäännöistä alkavalle metsästysvuodelle. Metsästysseuran kesäkokous olisi hyvä ajoittaa siten, että kokous pidetään riistakolmiolaskentojen jälkeen. Silloin riistakolmiolaskentojen tulokset ovat käytettäessä saaliskiintiöitä määäriteltäessä. Metsästyssääntöjen lisäksi monet metsästysseurat päättävät myös uusien jäsenten ottamisesta.

Lue lisää

Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus

Yhdistyksen nimenkirjoittaja on se, joka merkitään yhdistysrekisteriin yhdistyksen nimenkirjoittajaksi. Näin nimenkirjoittaja voi osoittaa rekisteriotteella ulkopuolisille, olevansa oikeutettu tekemään sopimuksia ja edustamaan yhdistystä. Samoin ulkopuolinen voi hankkimalla yhdistyksen rekisteriotteen varmistua siitä, että nimenkirjoittajalla on oikeus edustaa yhdistystä ja hän voi tehdä yhdistystä sitovia oikeustoimia. Nimenkirjoittajilla on oikeus tehdä myös suullisia sopimuksia ja oikeustoimia. Yhdistyksen rekisteriotteen voi tilata Patentti- ja rekisterihallituksen verkkopalvelusta sähköisenä. https://yhdistysrekisteri.prh.fi/ Tällä hetkellä sähköisen rekisterioteen hinta on 3,22€

Lue lisää

Yhdistyksen hallituksen tehtävät ja päätäntävalta

Hallituksen toiminnalla on suuri merkitys siihen, miten hyvin yhdistys onnistuu toiminnassaan ja miten tyytyväisiä jäsenet ovat yhdistykseen. Yhdistyslain 16§:ssä kerrotaan, että päätösvalta yhdistyksessä kuuluu jäsenistölle ja seuraavassa pykälässä sanotaan jäsenten käyttävän päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Miksi sitten tarvitaan halllitus jos päätäntävalta on jäsenillä?

Lue lisää

Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen

Koronaviruksen levitessä ympäri maailmaa on joukkokokoontumiset kielletty. Liikkumisrajoitukset ajoittuivat juuri nyt siihen aikaan, kun monet yhdistykset pitäisivät vuosikokouksiaan. Monien yhdistysen jäsenet ovat ehdottaneet kokousten pitämistä internetin välityksellä etäkokouksena. Etäkokouksella tarkoitetaan kokouksen pitämistä siten, että osallistujat eivät ole fyysisesti samassa paikassa, vaan jäsenet osallistuvat kokoukseen internetin välityksellä.

Lue lisää

Korvausvelvollisuus yhdistyksessä

Yhdistyslaki 39 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/628)
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.

Lue lisää

Väärä päätös

Yhdistysten kokouksissa tehdään koko jäsenistöä koskevia päätöksiä. Jossain tapauksissa, jos kokouksen puheenjohtaja tai kokousväki ei ole yhdistyslaista selvillä saattaa kokousväen tekemä päätös olla yhdistyslain vastainen. Yhdistystoiminta ja yhdistysoikeus ovat metsästysseuran jäsenille usein vieraita. Monesti perusasiat tunnetaan ja monet metsästysseurojen toimitamallit ovat vakiintuneet pitkältä ajalta ja niitä toteutetaan, vaikka ne olisivat vääriäkin. Pienissä metsästysseuroissa, missä jäsenistö ei vaivaudu tulemaan kokouksiin, jää päätösvalta usein pienelle porukalle. Päätökset tehdään enintä osaa yhdistyksen jäsenistöä kuuntelematta, vain omia tarkoitusperiä ajaen periaatteella: ”Kuka koviten huutaa saa haluamansa päätöksensä läpi”. Useimmiten kuitenkin kokousten päätökset ovat oikeita ja yhdistysdemokratiaa noudattavia.

Lue lisää

Vuosikokous lähestyy

Metsästysseuroissa ja muissakin yhdistyksissä alkaa pian olla käsillä vuosikokousten aika.

Jokaisen yhdistyksen on pidettävä ainakin yksi yhdistyksen kokous vuosittain yhdistyksen sääntöjen määräämänä aikana. Hallitus kutsuu jäsenet kokoukseen sääntöjen määräämällä tavalla. Monissa metsästysseuroissa on kaksi vuosittaista kokousta: vuosikokous ja kesäkokous. Nämä ovat niitä tilaisuuksia, missä yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyslain heille suomaa ylintä päätäntävaltaa. Vuosikokous pidetään yleensä vuoden alussa, kun tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös on tärkeässä asemassa kokouksessa, sillä vuosikokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta edellisen vuoden rahankäytöstä.

Lue lisää

Yhdistyksen hallituksen tehtävät

Monien yhdistyksien hallituksissa tai johtokunnissa on hieman hämärtynyt, mitkä ovat hallituksen tehtävät tai mitä varten se hallitus on ylipäätänsä olemassa. Yhdistyslain mukaan, yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet. Jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa vuosikokoukseen, missä he sitä päätänvaltaansa käyttävät.

Lue lisää