Jäsenen erottaminen yhdistyksestä

Jäsenen erottaminen yhdistyksestä on aina kovin mahdollinen rangaistus, mitä yhdistys voi jäsenelleen langettaa. Useimmin erottaminen on seurausta siitä, että jäsen jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Siihen ei liity juurikaan mitään sen kummempaa dramatiikkaa. Jäsen on vaan päättänyt itse päättää jäsenyytensä, eikä ole tehnyt asiasta varsinaista eroamisilmoitusta ja jossain vaiheessa on yhdistyksessä vain todettava jäsen erotetuksi tai eronneeksi yhdistyksestä. Jäsenen erottaminen on aina perustuttuva lakiin tai yhdistyksen sääntöihin.

Yhdistyslaissa mainitaan erottamisesta pykälässä 14.

14§ Yhdistyksestä erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen:
1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Käsittelin ensimmäisessä kappaleessa jo velvoitetta maksaa yhdistyksen jäsenmaksu. Yhdistyksissä voi olla säännöissä asetettu muitakin velvollisuuksia, mitä jäsenen tulee täyttää. Liittyessään yhdistykseen jäsen on hyväksynyt nuo velvoitteet ja niiden toteuttamista voidaan siis häneltä odottaa. Monilla kennelyhdistyksillä on velvoitteet osallistua kilpailujärjestelyihin tietyn verran vuosittain. Metsästysyhdistyksellä voi olla velvoite riistanhoitoon osallistumisesta. Säännöistä riippuen näiden täyttämättä jättämisestä voi seurata erilaisia sanktioita jäsenelle. Oleellista on, että nuo seuraamukset on kirjattu yhdistyksen sääntöihin.

Jäsenen erottamisen on aina perustuttava yhdistyslakiin tai yhdistyksen sääntöihin. Jäsenen on tiedettävä miten voi omalla toiminnallaan vaikuttaa jäsenyyden säilymiseen tai millainen toiminta voi johtaa yhdistyksestä erottamiseen. Mikäli erottamismahdollisuuta ei olisi, voisi yhdistyksen toiminta muuttua vaikeaksi, jos mukana voisivat olla myös ne, jotka eivät täytä velvollisuuksiaan yhdistystä kohtaan tai toimivat jopa yhdistystä vastaan.

Yhdistyslain 14§:n 2 kohdassa sanotaan, että jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Joskus voi olla vaikea määrittellä onko vahinkoa tapahtunut ja onko jäsenen menettely ollut sellaista, mikä on huomattavasti vahingoittanut yhdistystä. Jäsenen yhdistykselle aiheutama vahinko ei aina ole taloudellista vahinkoa. Taloudellinen vahinko on helposti mitattavaa vahinkoa.

Jos metsästysseurassa on sovittu kiintiöt joidenkin riistaeläinten metsästämiseksi tulee jäsenen noudattaa niitä. Tämän yhteisesti sovitun säännön rikkomista voidaan pitää hyvien metsästystapojen ja metsästysseuran tarkoitusperien vastaista ja seuran toimintaa vahingoittavana. Metsästysseuran säännöissä määritetään, millainen sanktio em. toiminnasta seuraa. Määräaikainen metsästyskielto on tehokas kurinpitokeino, mutta sitä voidaan käyttää vain, jos se on säännöissä mainittu.

Tuomioistuimien mukaan metsästysyhdistys voi erottaa jaäsenet, jotka eivät ole täyttäneet velvoitettaan osallistua riistanhoityöhön. Jos kaikkia jäseniä, jotka ovat syyllistyneet samaan laiminlyöntiin, ei ole erotettu menee erottamispäätös kuitenkin kumoon. Yhdenvertaisuusperiaate on oleellista myös erottamispäätöksissä. Jos jollain perusteella on jäsen aiemmin erotettu on toimittava samoin myös muiden kohdalla.

Perusteeton erottaminen yhdistyksestä saattaa johtaa vahingonkorvaukseen jos tuomioistuimessa todetaan erottamispäätös pätemättömäksi. Korvausvelvollisuus voi syntyä yhdistykselle, sen hallituksen jäsenelle tai toimihenkilölle, mikäli nämä ovat toimineet tahallisesti tai huolimattomasti ja rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Korvausvelvollisuudesta yhdistyksessä tarkemmin.

Metsästysseuroissa on joskus erotettu jäseniä sillä perusteella, että he ovat rikkoneet metsästyslakia tai hyvää metsästystapaa. Monissa metsästysseuroissa tämä on myös sääntöihin kirjattuna. Tällaisessa lain rikkomisen on kuitenkin oltava sellainen mikä on aiheuttanut yhdistykselle YhdL 14§:n 2 kohdassa mainittua vahinkoa. Teon on jotenkin liityttävä yhdistyksen tarkoitukseen tai jäsenyyteen. Itä-Suomen HO:n ratkaisussa 547/83 ja Helsingin HO: tuomiossa 14.12.1995 nro 6445 metsästyslain ja hyvän metsästystavan rikkomisen seurauksena maanomistaja irtisanoi metsästysvuokrasopimuksen seuran kanssa. Tämän katsottiin aiheuttaneen vahinkoa metsästysyhdistykselle siinä määrin, että jäsen erotettiin. Metsästysvuokrasopimukset ovat metsästysseurojen toiminnan peruskulmakivi. Erään jäsenen jäsenyys päätettiin kun hän houkutteli maanomistajia siirtämään metsästysoikeuden vuokrasopimukset naapuriseuralle. Monissa metsästysseurojen säännöissä edellytetään maanomistajajäsenen vuokraamaan maidensa metsästysoikeuden metsästysseuroille. Jos tätä velvoitetta ei noudata syntyy siitä peruste jäsenyyden menettämiselle.

Jäsenen erottaminen yhdistyksestä on aina viimesijainen toimenpide. Monesti riittää lievempien keinojen käyttäminen. Yhdistyslain 15§:n mukaan jäsenen erottamisesta päättää yhdistyksen kokous jos yhdistyksen säännöissä ei ole muuta määrätty. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Jos erottamisesta sääntöjen mukaan päättää hallitus, voidaan säännöissä määrätä, että jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.

15 thoughts on “Jäsenen erottaminen yhdistyksestä

  • 11.8.2022 at 09:04
    Permalink

    Kysymys!
    Miten tämmöisessa tapauksessa kun jäsen ollut ns maksavana jäsenenä 20v ja sitten on saanut perintönä maata , joita ei vuokraa seuralle.. voiko jäsen jatkaa maksavana jäsenenä , vai pitääkö hänet erottaa.

    Reply
    • 15.8.2022 at 12:14
      Permalink

      Jos seuran säännöissä sanotaan, että maat on vuokrattava seuralle niin silloin näin on meneteltävä. Jos hän ei halua maitaan vuokrata, niin se on erottamisen peruste.

      Reply
  • 16.10.2022 at 15:25
    Permalink

    Kysymys.
    Metsästysseuran yleinen kokous on päättänyt peuraseurueen metsästyksen johtajista/varajohtajista
    Ajojahteja varten,
    Nämä on kirjattuna yleisen kokouksen pöytäkirjaan.

    Seuran sihteeri väittää ettei
    Voi toimia metsästyksen johtajana ilman koulutusta
    Ja estää näin metsästyksen kokonaan koirilla.
    Tälläistä koulutustahan ei tarvita olemaan varajohtaja vaan on itse keksittyä.
    Onko mahdollista erottaa seurasta

    Reply
    • 22.10.2022 at 17:09
      Permalink

      Ehkä seurasta erottaminen olisi aika järeä toimenpide. Eiköhän sopuun pääsisi kun tuo esiin faktat kaikille. Parempi laiha sopu kuin lihava riita.

      Reply
  • 8.11.2022 at 17:22
    Permalink

    Urheiluseuran hallitus on erottanut kaksi jäsentä jäsenyydestä perusteena: seuralle aiheutettu huomattava vahinko.
    Päätös on riitautettu ja käsittely on kesken Urheilun oikeusturvalautakunnassa.
    Seuran säännöissä ei ole mainittu erityisiä jäseniä koskevia velvoitteita, joita jäsenten tulisi noudattaa. Näin ollen jäsenillä ei ole mahdollisuutta tietää, miten toisin toimimalla olisi voinut erottamisen välttää tai tilanteen korjata.
    Kaksi kysymystä:
    1. Onko erottamispäätös voimassa vaikka se on riitautettu?
    2. Toinen erotetuista jäsenistä on saanut kutsun seuran syyskokoukseen mutta toinen ei. Kyse on mielestäni yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamisesta.
    Voivatko molemmat jäsenet osallistua sääntömääräiseen seuran syyskokoukseen?

    Reply
    • 16.11.2022 at 09:16
      Permalink

      En tunne Urheilun oikeusturvalautakunnan roolia enkä sitä, miten urheiluseurat ovat siihen sitoutuneet.
      Yhdistyksen kokouskutsut koskevat kaikkia jäseniä yhdenvertaisesti ja jäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin.

      Reply
      • 7.1.2023 at 13:41
        Permalink

        Oikeusturvalautakunnan kannanotto on suositus

        Reply
  • 9.11.2022 at 21:18
    Permalink

    Hei! Jos seurasta erotetaan jäsen määräajaksi (säännöt mahdollistavat), onko hänen anottava jäsenyyttä uudelleen eroajan jälkeen vai onko hän oikeutettu jatkamaan heti suoraan, kun eroaika on umpeutunut?

    Reply
    • 16.11.2022 at 09:10
      Permalink

      Käsittääkseni jäsenyys jatkuu tuon määräajan jälkeen nomrmaalisti, eikä uutta hakemusta tarvita.

      Reply
  • 20.2.2023 at 11:41
    Permalink

    Metsästysseuran kevätkokouksessa on esityslistalla muutosesitys yhdistyksen sääntöihin. Muutos koskee seuraan liittyviä uusia jäseniä. Ehdotuksen mukaan mikäli seuran jäsen muuttaa pois seuran alueelta (kylältä), niin metsästysseura pidättää oikeuden ko. jäsenen erottamiselle. Mahdollinen päätös erottamisesta tehdään yleisessä kokouksessa 2/3 enemmistöllä.
    Noudattaako kyseinen sääntö yhdenvertaisuusperiaatetta jos vanhoja ja uusia jäseniä kohdellaan eri tavalla? Muissa oikeuksissa tai velvollisuuksissa ei jäsenten välillä ole eroa, ainoastaan seuraan liitymisen päivämäärä.
    Seurassa myös on jo tällä hetkellä jäseniä joiden asuinpaikka on joku muu kuin seuran alue.
    Lisäksi, onko yhdenvertaista että joku uusista jäsenistä erotetaan seurasta tämän pykälän perusteella, mutta jotain toista ei?

    Reply
    • 30.4.2023 at 06:34
      Permalink

      Seuran sääntömuutos vaikuttaa vain uusiin, sääntömuutoksen jälkeen jäseneksi tuleviin. Sääntömuutoksen perusteella ei voida erottaa aiemmin liittyneitä jäseniä.

      Reply
  • 3.8.2023 at 11:30
    Permalink

    Tämä yhdistys on Narsismin uhrien tuki Ry.
    Rahoittajana yhdistykselle toimii STEA.

    Reply
  • 6.4.2024 at 10:34
    Permalink

    Syksyllä 2023 tapahtui nuorelle metsästäjälle (12 v) vahinko hirvimetsällä. Hän ampui passipaikalle tulleen naarashirven jota vasa seurasi jonkin verran perässä. Noin 15 minuuttia myöhemmin kaadettiin myös vasa niin kuin ohje velvoitti. Neljä kuukautta myöhemmin teki eräs hirviseurueen jäsen joka ei ollut ko päivänä metsällä rikosilmoituksen / tutkintapyynnön poliisille tapahtuneesta. Metsästyksenjohtajaa sekä jahdissa ollutta toista metsästäjää kuulusteltiin ( ei ampujaa ) ampujalla oli huoltaja mukana. Asiasta ei ole vielä tullut syytettä tai syyttämättä jättämis päätöstä. Mikäli päätös on tuo jälkimäinen voidaanko rikosilmoituksen tekijää syyttää perättömästä ilmiannosta ja jopa kunnianloukkauksesta., ja voidaanko hänet erottaa metsästysseuran jäsennyydestä tietenkin seuran sääntöjä noudattaen ?

    Reply
    • 7.4.2024 at 11:47
      Permalink

      Minun näkemyksen mukaan jos poliisille ei ole annettu valheellista tietoa, ei kyseessä ole väärä ilmianto. Samoin myös kunnianloukkauksessa on olennaista valheellinen tieto. Jos on vaan kerrottu mitä on tapahtunut ja siitä tehty tutkintapyyntö poliisille ilman sen kummempaa valehtelua, niin ei siinä taida vielä rikosta tapahtua.
      Eikä tuo oikein ole seurasta erottamisenkaan peruste. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä jos hän on aiheuttanut huomattavaa vahinkoa yhdistykselle.
      Ota yhteyttä lakimieheen, hän varmaan osaa asian selvittää.

      Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *