Metsäkauriin ongelmalliset metsästyssäännöt

Saaliiksi saatu metsäkauris
Saaliiksi saatu metsäkauris.

Metsäkauriinmetsästys on, siitä lähtien kun se vuonna 2005 vapautettiin luvanvaraisuudesta, tuottanut monenlaisia ongelmatilanteita metsästäjille tai enemmänkin metsästysseuroille. Kyse on useimmiten siitä, kenellä on metsästysoikeus? Toinen monia askarruttanut asia on erilaiset metsästysseurojen asettamat rajoitukset metsäkauriin metsästykselle. Yritän tässä selkiyttää ongelmia perustuen lakiin ja Metsästäjäliiton Jahti-lehden lakipalstalla olleisiin kysymyksiin ja lehden käyttämien asiantuntijoiden vastauksiin.

Suomessa metsästysoikeus perustuu maanomistukseen. Maanomistaja voi päättää kuka ja mitä hänen omistamalla maallaan metsästetään. Usein maanomistaja vuokraa metsästysoikeuden metsästysseuralle, joko kokonaan tai osittain. Maanomistaja voi siis jättää jonkin riistalajin vuokrasopimksen ulkopuolelle. Metsästysseuran jäsenten oikeus metsästää perustuu siis metsästysseuran jäsenyyteen ja metsästysseuran tekemiin sopimuksiin maanomistajien kanssa.

Metsästysoikeudellisesti ja terminologisesti metsäkauris on pienriistaa. Metsäkauris on lajiltaan sorkka- ja hirvieläin. Tämä johtaa siihen, että voidakseen metsästää metsäkaurista on oltava metsästysoikeus hirvieläimille tai selkeämpää olisi jos metsäkauris olisi erikseen mainuttuna metsästysoikeuden vuokrasopimuksessa.

Jahtia yksin vai seurueena?

Kevätpukki
Kevätpukki

Monet metsästysseurat pyrkivät rajoittamaan metsäkauriin metsästystä erilaisilla säännöillä. Vuosittaiset metsästyssäännöt päätetään yleensä metsästysseurojen kesäkokouksissa. Suurin osa metsästysseurojen toimihenkilöistä ei ole perillä yhdistyslain vaatimuksesta jäsenten yhdenvertaisuudesta, puhumattakaan kokouksiin osallistuvista rivijäsenistä. Kirjoitin jäsenten yhdenvertaisuudesta artikkelissa Jäsenten yhdenvertaisuus. Joissain tapauksissa metsästysseurojen päätös metsäkauriiseen liittyen on se, että metsäkaurista voitaisiin metsästää vain seuruejahtina. Jahti -lehden metsästysasioihin perehtyneen asianajaja Hannu Lukkarilan mukaan, koska metsäkauriin metsästys ei vaadi erillistä Riistakeskuksen pyyntilupaa, on metsäkauriin metsästysoikeus jokaisen metsästysseuran jäsenen jäsenoikeus. (Jahti 5/2020). Hänen mukaan lainsäätäjä on tarkoittanut, että metsäkauriin metsästys tapahtuu samalla tavalla kuin jäniksen tai teeren metsästys. (Jahti 4/2021). Metsäkauriin metsästystä ei voida siis rajoittaa vain seuruejahtiin, vaan kaikki metsästysmuodot on sallittava. Metsäkauriinmetsästys voi joskus perustua metsästysluvan arvontaan metsästysseurassa. Tämä vaatii sen, että kaikki jäsenet hyväksyvät tällaisen käytännön. Metsästysoikeuden toteutuminen ei kuitenkaan voi perustua arpaonneen, vaan järjestelyt olisi toteutettava muulla tavoin (Jahti 2/21).

Kaikki lailliset aseet on sallittava

Jahti -lehdessä 4/2021 oli lakipalstalla kysymys, missä metsästysseura oli kieltänyt kiväärin käyttämisen metsäkauriin metsästyksessä vedoten turvallisuuteen. Kysyjä tarkentaa, että kaikki muut lailliset aseet ovat sallittuja ja samalla alueella kiväärin käyttö muiden riistaeläinten kohdalla on sallittu. Veikkaan, että tämän päätöksen taustalla on halu suosia seuruemetsästystä ja asia on pyritty verhoamaan turvallisuusasiaksi. Turvallisuus on tietysti kaikkien mielestä ykkösasia metsästyksessä. Ihmettelen kuitenkin, miten metsäkauriin ampuminen kiväärillä on vaarallisempaa kuin valkohäntäpeuran tai hirven ampuminen kiväärillä, puhumattakaan metsäkanalintujen ampumisesta kiväärillä? Lakimies vastaa palstallaan tähän, että kielto loukkaa jäsenten samanvertaisuutta (Jahti 4/21) . Voihan olla, että jollain jäsenellä on vain kivääri, eikä hän siten pääsisi osalliseksi metsäkauriin metsästykseen. Lakimies Hannu Lukkarila toteaa samassa, että valtaosa metsäkauriista ammutaan kytikseltä kivääriä käyttäen.

Summa summarum

Metsäkauriin metsästys on toteutettava siten, että kaikki metsästysseuran jäsenet pääsevät siihen halutessaan osalliseksi. Pyyntiä ei voi rajoittaa vain seuruejahtiin. Kaikki laissa sallitut pyyntimuodot on sallittava. Tämä ei estä seuruejahdin järjestämistä yhtenä metsästysmuotona. Metsästysseura voi asettaa joko seurakohtaisen tai jäsenkohtaisen kiintiön, niin metsäkauriille, kuin muillekin riistaeläimille. Seurakohtaisessa kiintiössä on hyvä valita henkilö, jolle ilmoitetaan kaadot ja joka pitää kirjaa kiintiöstä. Turvallisuussyistä metsästystä voidaan alueellisesti rajoittaa, mutta senkin on oltava perusteltua. Yhdistyslain 33§:n mukaan yhdistyksen päätös on mitätön jos se loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta. Mitätöntä päätöstä ei tarvitse noudattaa vaan voidaan toimia ihan kuin tällaista päätöstä ei olisi tehtykään (https://ihanamies.fi/vaara-paatos/). Jäsenten yhdenvertaisuutta loukkaavien päätöstenkään tekeminen ei ole hyvien tapojen mukaista.

Yhdenvertaisuutta loukkaavaa päätöstä ei tarvitse noudattaa.

Metsähallitus vuokraa valtion maiden metsästysoikeuksia metsästysseuroille. Metsäkauriin metsästysoikeus Metsähallituksen hallinnoimilla valtion mailla kuluu sille, kenellä on oikeus hirven metsästykseen alueella. Mielestäni tässä ei toteudu metsästysseurojen jäsenten yhdenvertaisuus. Monissa metsästysseuroissa luvanvaraisten hirvieläinten metsästysoikeus on luovutettu erillisille hirviseurueille. Jäsenet, jotka eivät ole hirviseurueen jäseniä, eivät pääse näin ollen osallistumaan metsäkauriin metsästykseen. Tähän olisi hyvä saada muutos siten, että Metsähallituksen mailla metsäkauriin metsästys kuuluisi pienriistan metsästysoikeuteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *