Pitkästä aikaa sain saaliiksi metsäjäniksen. Maa oli vielä lumeton, mutta jänikset olivat jo muuttaneet värityksensä talvisävyihin. Jiippi johdatti minut oikein kivikkoisen mäen päälle. Kulkeminen kivikossa oli jo hieman vaikeaa ja olisinkin lähtenyt toiseen suuntaan, mutta jotenkin Jiipin olemus kiinnitti huomioni ja menin mäen päälle sen perässä. Jiipin kuono haisteli kiihkeästi ilmaa ja näin Jiipin olemuksesta, että jotain täällä on, tai ainakin on juuri lähtenyt paikalta. Arvelin, että metso on varmaankin ollut mäellä, koska olin aiemmin syksyllä sieltä metson havainnut. Jänis pomppasi yhtäkkiä kiven kolosta liikkeelle. Ensimmäinen laukaus ohi, toinenkin ohi, kun jänis hyppäsi puun taakse juuri ratkaisevalla hetkellä, kolmas laukaus oli nappi osuma ja pysäytti pakolaukan niille sijoilleen. Ilman koiraa tämäkin saalis olisi jäänyt saamatta.
