Hyvä metsästysseuran toimintasuunnitelma on selkeä ja realistinen suunnitelma seuran tulevalle metsästyskaudelle. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on ohjata seuran toimintaa kohti asetettuja tavoitteita ja varmistaa, että seuran resurssit käytetään tehokkaasti ja järkevästi.
Vuosikokous
Metsästysseuran kokouksen järjestäminen
Metsästysseuroissa pidetään yleensä vuosittain kaksi kokousta. Vuosikokous, joka on yleensä vuoden alussa ja kesäkokous juuri ennen uuden metsästysvuoden alkua. Vuosikokouksessa käsitellään metsästysseuran henkilövalinnat sekä talousasiat. Toinen metsästysseuroissa pidettävä yleinen kokous on kesäkokous. Kesäkokouksessa käsitellään tulevaan metsästyskauteen liittyvät asiat, kuten jäseniä koskevat metsästyskiintiöt.
Toimintakertomus
Metsästysseuran toimintakertomus on usein aika ylimalkainen ja liian suppea. Kun toimintakertomusta kirjoitetaan tulisi se kirjoittaa sillä ajatuksella, että joku sellainen saattaa lukea sitä, kuka ei ole kirjoitushetkellä ollut seuran jäsenenä. Silloin hän ei tunne sen hetkistä tilannetta. Toimintakertomuksia käytetään myös lähteenä kun yhdistyksen toimintaa tarkastellaan jälkikäteen tai kirjoitetaan yhdistyksen historiikkia.
Kokous onnistuu tai ei
Keväisin monet yhdistykset pitävät vuosikokouksiaan. Tuo kokous on tärkeä, siinä yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyslain heille suomaa ylintä päätäntävaltaa yhdistyksissä. Aina nuo kokoukset eivät kuitenkaan mene ihan nappiin. Usein yhdistyksen toimihenkilöt ei yksinkertaisesti tiedä riittävästi kokousjärjestelyistä tai voihan se olla pelkkää laiskuuttakin.
Osallistuminen yhdistysten kokouksiin sittenkin mahdollista myös perinteisesti
Aleuhallintovirato on antanut uuden tiedotteen 15.3.2021 koskien joitan kokouksia. Aluehallintovirasto on muuttanut tulkintaa yhdistysten kokousten järjestämisestä. Edellinen tulkinta oli, että yhdistysten kokoukset, yhtiökokoukset ja vastaavat ovat yleisötilaisuuksia ja kokoontumisrajoitukset koskisivat näitä tilaisuuksia. Uuden tulkinan mukaan pääsääntöisesti yhtiökokoukset ja muut vastaavat sääntömääräiset tai lakimääräiset kokoukset, joihin lähtökohtaisesti voivat osallistua vain yhteisön jäsenet sekä kutsuttuina eräät muut, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisölle avoimia tilaisuuksia kokoontumislaissa tarkoitetussa mielessä. Tämä koskee esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä, osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä rekisteröityjä yhdistyksiä. Aiemmin kirjoitin koronarajoitusten vaikutuksesta yhdistysten kokouksiin artikkelissa Poikkeuslaki yhdistysten kannalta.