Tutkapannasta videotarkastukseen

Monet ”vanhan liiton” seisojaharrastajat karttavat tutkapannan käyttöä seisovalla lintukoiralla. gps:n avulla toimivat tutkapannat tulivat mahdollisiksi metsästyskoirille jo parikymmentä vuotta sitten. Sitä ennen oli monesti ajokoirilla tutkapanta, mikä lähetti tietyn taajuista signaalia ja jota sitten käsilaitteella, missä oli harava antennin, etsittiin. Sillä saatiin suunta koiran pantaan ja etäisyyden pystyi arvioimaan signaalin voimakkuudesta ns. radiosuuntima periaatteella.

Gps:n tultua uusiutui myös koirien tutkapannat. Oikeasti tutkalla ei ole mitään tekemistä pannan kanssa mutta nimi kuvaa hyvin toimintaa. Koiralla on panta kaulassa missä on gps-vastaanotin. Panta lähettää tiedot gsm-verkon avulla jollekkin palvelimelle, mistä käyttäjän puhelin noutaa tiedon ja esittää käyttäjälle puhelimen karttaohjelmiston avulla. Toinen tapa on lähettää tieto suoraan käyttäjälle Vhf-radiotaajuudella ja sitten vhf-vastaanottimen karttaohjelmaa esittää sijaintitiedon käyttäjälle. Molemmat tavat ovat hyviä ja molemmilla on kannattajakuntansa.

Seisovan lintukoiran ominaisuuksiin kuuluu yhteyden pitäminen ohjaajaan/metsästäjään. Seisojalla tulisi myös osata tiedottaa metsästäjää mahdollisesta riistasta, mitä on löytynyt, vaikka metsästäjällä ei ole ollut näköyhteyttä koiraan. Koira siis tulee hakemaan metsästäjän riistan tykö. Itse käytän tutkapantaa seisojallani monestakin syystä: tiedän missä koira menee, seisooko se kenties lintua vai mitä se touhuaa. Monesti koira lähtee jonkun hajun perään metsästyspäivän aikana, eikä sitää näy pitkään aikaan. Tutkan avulla voin katsoa kartasta missä se menee, mihin suuntaan ja kuinka kaukana se on. Pannassa on myös seisontahälytin. Koiran oltua paikoillaan jonkun aikaa, panta hälyttä ja osaan mennä koirani luo tiheässäkin maastossa. Näen pannan käytössä pelkkää hyvää. Puhumattakaan siitä, että minulla on käytössä kartta ja gps, missä näkyy oman sijainnin lisäksi metsästysseuran alueen rajat. Joka vuosi metsästyskauden alettua koiria katoaa ja niitä etsitään eri Facebook- ryhmissä. Valitettavasti kaikkia kadonneita metsästyskoiria ei koskaan löydetä – varmaankin enemmän löytyisi jos useammalla olisi gps-panta kaulassa. Tätä helvetin laitetta kartetaan ja parjataan joskus kovinkin voimakkaasti harrastajien FB-ryhmissä, monesti perjantai tai lauantai-iltaisin.

Gps-tutkapannan käyttöönottoa voidaan kuvata teknologian käyttöönottoa kuvaavaan innovaatioiden diffuusioteorian avulla. Teoriassa kuvataan, miten uudet innovaatiot leviävät ajan kuluessa sosiaalisen järjestelmän avulla eri käyttäjäryhmiin. Sosiaalisessa järjestelmässä aikaisempien omaksujien kokemukset siirtyvät henkilöiden ihmissuhdeverkostossa ja vaikuttavat seuraajien omaksumisnopeuteen.

Innnovaatioiden diffuusioteoriassa (Rogers, 1995) käyttäjät on jaettu viiteen ryhmään:
Innovaattorit toimivat portinvartijoina uusille teknologioille. Innovaattorit edustavat 2,5 prosenttia käyttäjistä. He ovat riskinottajia, jotka pitävät teknologiasta, ovat nuoria, sosiaalisia ja hyvin toimeentulevia.

Aikaiset omaksujat 13,5 prosenttia, ovat seuraava käyttäjäryhmä. He ovat nuoria, hyvin koulutettuja ja hyvin toimeentulevia ja seikkailunhaluisia.

Aikainen enemmistö 34 prosenttia, seuraa edeltäjiään ja on ylempää keskiluokkaa, hyvin koulutettuja ja jonkinlaisessa kontaktissa aikaisiin omaksujiin. He ovat harvoin mielipidejohtajia. He miettivät tarkkaan ja pohtivat uusien teknologioiden käyttöönottoa huomattavasti pitempään kuin aikaisemmat kaksi ryhmää.

Myöhäinen enemmistö 34 prosenttia, omaksuu uuden teknologian kun he ovat varmoja uudenteknologian luotettavuudesta ja saavutetusta hyödystä. Tähän ryhmään kuuluvat ovat usein skeptisiä uusia innovaatioita kohtaan. Tähän ryhmään kuuluvat eivät ota uusia innovaatioita käyttöön ennen kuin suurin osa heidän sosiaalisista kontakteistaan on ottanut uuden teknologian käyttöönsä.

Hitaat omaksujat, joihin kuuluu noin 16 prosenttia käyttäjistä, ovat viimeisimpiä uusien innovaatioiden käyttöönotossa. He kuuluvat usein vanhempaan ikäryhmään ja ovat perinteisimpien asioiden kannattajia. He suhtautuvat epäillen uuteen teknologiaan. Heidän sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu perheen ja läheisempien ystävien joukkoon.

Myöhäisemmät käyttäjäryhmät seuraavat aina mitä edelliseen ryhmään kuuluvat tekevät ja toimivat sen mukaisesti.

Jokainen meistä kuuluu johonkin edellämainituista ryhmistä. Voimme kuulua eri ryhmään tilanteen mukaan.

Hivikoirilla tutkapanta on jo lähes poikkeuksetta käytössä. Kertooko se siitä, että ukkoutuvat hirvenmetsästäjät ovat huomanneet tutkapannan helpottavan elämää huomattavasti.

Tämä teoria kuvaa hyvin sitä miten teknologia tulee myös koiraharrastukseen. Pikkuhiljaa edeten, eikä aikaakaan kun meillä on KAER-kokeissakin videotarkastukset tuomareiden ja kilpailijoiden apuna.