Väliaikainen poikkeuslaki yhdistysten kannalta

Korona viruksen jyllätessä toista aaltoaan on tullut erilaisia rajoituksia, poikkeuskäytäntöjä ja vapaata kokoontumista rajoittavia sääntöjä. Yhdistysten toiminnan kannalta rajoituksia on tullut kokoontumisrajoitusten myötä. Eri puolella Suomea koronaviruksen leviäminen on eri vaiheessa. Tästä löytyy parhaiten tietoa THL:n sivuilta. Tällähetkellä Suomessa voidaan järjestä maksimissaan kymmenen hengen kokoontumisia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Kainuussa ja Satakunnassa raja on 20 henkilöä ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 50 henkilöä. Rajoitukset saattavat muuttua koronatilanteen muuttuessa alueellisesti. Suomessa on tullut käyttöön laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677). Laki on voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.

Kevättalvi on yleensä yhdistyksissä vuosikokousten aikaa. Vuonna 2020 monet yhdistykset siirsivät vuosikokouksiaan ja monet pitivät niitä yhdessä syyskokouksen kanssa. Nyt tuo siirtäminen ei ole enää mahdollista, vaan vuosikokous on pidettävä yhdistyksen sääntöjen määräämänä aikana. Yhdistyslaki antaa pykälässä 17 mahdollisuuden osallistua yhdistyksen kokoukseen etäyhteyden kautta, nettiyhteyttä käyttäen. Lakiteksti menee näin: ”Säännöissä voidaan määrätä, että kokoukseen voidaan säännöissä mainituilla edellytyksillä osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.” Edellytys etäyhteyden kautta osallistumiseen pitää siis olla mainittu yhdistyksen säännöissä. Kirjoitin aiemmin etäosallistumisesta yhdistyksen kokoukseen artikkelissa Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen. Poikkeuslaki antaa nyt mahdollisuuden osallistua yhdistyksen kokoukseen etäyhteydellä ilman sääntömainintaa (Voimassa 30.6.2021 saakka). Samassa poikkeuslain 4§:ssä vapautetaan yhdistykset sääntömääräisyydestä myös äänestyksen ja vaalijärjestyksen kohdalta.

Yhdistyslain 17 §:n 2 momentin ensimmäisestä virkkeestä ja 21 §:stä poiketen yhdistyksen hallitus voi sallia 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumisen kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, vaikka tällaista menettelyä ei ole sallittu säännöissä ja vaikka yhdistys ei ole hyväksynyt tätä varten mainitun lain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä. ( https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677 )

Poikkeuslaki mahdollistaa asiamiehen käytön yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyslaissa 25§:ssä sanotaan, että ”Yksityinen henkilö ei voi käyttää äänioikeuttaan asiamiehen välityksellä, ellei säännöissä ole niin määrätty.” Poikkeuslain pykälä vapauttaa tämänkin siten, että sääntömääräystä ei tässäkään tarvita, vaan yhdistyksen hallituksen päätöksellä voidaan sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä yhdistyksen. Valtuutettujen kokouksessa voi valtuutettu valtuuttaa toisen valtuutetun käyttämään oikeuttaan kokouksessa. Eduskunan lakivaliokunta katsoo, että asiamiehen käyttömahdollisuutta puoltavat erityisesti vallitsevat kokoontumisrajoitukset sekä terveydelliset syyt, jotta riskiryhmät voivat tarvittaessa osallistua asiamiehen välityksellä kokoukseen.

Yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa järjestettävässä äänestyksessä saman asiamiehen edustamien jäsenten tai valtuutettujen yhteenlaskettu äänimäärä on enintään kymmenesosa kokouksessa edustettujen jäsenten tai valtuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei säännöissä sallita suurempaa ääniosuutta. ( https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677 )

Jos kokouksessa on läsnä 20 henkilöä voi saman asiamiehen äänimäärä olla siis korkeintaan kaksi ääntä. Pienissä yhdistyksissä, missä kokouksiin yleensä osallistuu yleensä vain noin 10 prosenttia jäsenistä, ei asiamiehen käytöstä juurikaan ole merkitystä jos sillä halutaan rajoittaa kokouksessa fyysisesti läsnäolevien määrää.

Yhdistyksen hallitus voi päättää, että kesäkuun 2021 loppuun mennessä järjestettävään yhdistyksen kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kaksi viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Etäosallistumisen järjestämiseen yleisesti käytössä olevilla palveluilla tarvitaan palvelua käyttävien jäsenten sähköiset yhteystiedot, minkä vuoksi esityksessä on ehdotettu, että yhdistyksen hallituksen päätöksellä kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ennakkoilmoittautuminen, vaikka siitä ei määrättäisi säännöissä. Ennakkoilmoittautumisen yhteydessä osallistujilta voidaan kerätä sähköpostiosoitteet, joita käytetään vain kokousjärjestelyyn (Valiokunnan lausunto LaVL 5/2020 vp─ HE 117/2020 vp).

Hallituksen esityksessä poikkeuslaiksi mainitaan, että lakiesityksellä pyritään koronaviruspandemian haittojen estämiseen ja rajoittamiseen siten, että osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten osakkeenomistajien ja jäsenten kokoukset myös syksyllä 2020 ja keväällä 2021 voidaan järjestää kullekin yhteisöllä sopivalla tavalla kokonaan tai pääosin etäkokouksina, joissa otetaan huomioon epidemiaan liittyvät terveydensuojeluvaatimukset. Yhdistyksen kokoukset voitaisiin tämän mukaan järjestää kokonaan tai ainakin pääosin etäkokouksina. Lakivaliokunnan lausunnossa kuitenkin korostetaan, että lakiehdotuksen mukaan etäosallistuminen on vain osallistumisvaihtoehto, jonka yhdistyksen hallitus voi sallia. Lakitekstiin asti tämä ei ole päätynyt. Hallituksen esitys ja lakivaliokunnan lausunto ovat kokouksen järjestämisessä ristiriitaisia. Voidaanko kokoukset järjestää kokonaan etäkokouksina, vai onko etäosallistuminen vain vaihtoehtoinen tapa osallistua yhdistyksen kokoukseen? Järkevästi ajatellen jos tarkoitus on noudattaa kokoontumisrajoituksia ja välttää koronaviruksen leviämistä, tulisi yhdistysten kokoukset järjestää kokonaan etäyhteyksien avulla. Etäkokouksia puoltaa sekin, että varsinkin valtakunnallisissa yhdistyksissä jäisivät pois tuntien matkustukset ja lukuisat autoilla ajetut kilometrit.

Mikäli päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen taikka päätös on muuten yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen jää jäsenelle oikeus moitekanteen nostamiseen. Oikeutta ei ole henkilöllä, joka on myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen. (Yhdistyslaki 32§). Myötävaikuttamista on myös se, että henkilö ei ole tehnyt vastaehdotusta tai ilmaissut eriävää mielipidettään kokouksessa. Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä tai, jos päätös on tehty ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirja on päivätty. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä (Yhdistyslaki 32§).

Monille varsinkin vanhemmille ihmiselle teknologian käyttö ja sen myötä etäosallistuminen yhdistysten kokouksiin voi tuottaa vaikeuksia. Jos jäsenellä ei ole valmiuksia etäosallistumisvälineen käyttämiseen, voi käytännössä esiintyä tilanteita, joissa hänellä on tekninen ”digiavustaja” kokouksessa, vaikka yhdistyslaki ei sitä nimenomaan sallikaan, koska rajoituksen noudattamista ei käytännössä voi valvoa etäosallistumisessa (HE 117/2020 vp). Nähtäväksi jää kuinka moni vanhemman polven edustaja jääkin pois etäkokouksesta katsoessaan kokouskäytännön liian vaikeaksi.

On tärkeätä, että yhdistyksen hallitus antaa riittävät menettelyohjeet etäosallistumisen osalta äänestykset mukaan lukien. Yhdistyksen johdon huolellisuusvelvoitteen mukaista on valita ja valmistella etäosallistumiskeinot niin, että jäsenillä on riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksen päätöksentekoon( https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_45+2020.aspx ).

Jokaisella etäosallistujallakin on oikeus osallistua kokoukseen koko sen keston ajan. Yhtenä suurimpana ongelmatilanteena on se, jos etäosallistujan nettiyhteys puuttuu tai jos nettiyhteys katkeaa kokouksen aikana. Silloin on kokous keskeytettävä. Kokousta ei voida jatkaa ennen kuin jokaisella etäosallistujalla on yhteydet kunnossa. Kokouksen puheenjohtaja rooli korostuu, etäkokouksessa. Ongelmallista on myös etäosallistujien puheenvuorojen jakaminen ja aloiteoikeuden toteutuminen. Suositeltavaa onkin, että tällaisessa kokouksessa olisi paikalla it-alan ammattilainen, joka hoitaa etäosallistujien yhteysongelmia.

Linnkejä kokousten järjestämiseen korona-aikana:
Suomen Metsästäjäliitto: https://metsastajaliitto.fi/uutiset/korona
Suomen Kennelliitto: https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/yhdistysten-etakokoukset-mahdollistava-valiaikaislaki-voimassa-kesakuun-loppuun-saakka

Lähteet:
Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen. https://ihanamies.fi/etaosallistuminen-yhdistyksen-kokoukseen/
Valiokunnan lausunto LaVL 2/2020 vp – HE 45/2020 vp. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LaVL_2+2020.aspx
Valiokunnan lausunto LaVL 5/2020 vp─ HE 117/2020 vp. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documents/LaVL_5+2020.pdf
Hallituksen esitys HE 117/2020 vp. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_117+2020.aspx
Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677
Yhdistyslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Hallituksen esitys HE 45/2020 vp. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_45+2020.aspx
Patetntti ja Rekisterihallitus: https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/yhdistyslaki/lakimuutokset_20100901/etaosallistuminen.html
Yhdistysoikeus, Halila ja Tarasti, 2011, Talentum.