Metsäkauriin metsästyksestä on tullut yksi suosikkilajeistani. Metsäkauriskanta on lisääntynyt Keski-Suomessa kiitettävästi. Kannan kasvun myötä myös kauriskolareita sattuu yhä useammin. Viime vuonna pienten hirvieläinten kolareita sattui Keski-Suomen maakunnassa ensimmäistä kertaa enemmän kuin hirvikolareita. Metsäkauriskantaa on aiheellista verottaa koska kanta on metsästystä kestävällä tasolla. Oman metsästysseurani alueella metsäkauriiseen törmää yhä useammin, muun jahdin yhteydessä, syksyn aikana. Metsäkauriin metsästys jakaa mielipiteitä paikallisissa asukkaissa. Toisten mielestä niitä ei pitäisi metsästää lainkaan, kun taas varsinkin metsänomistajien mielestä niitä olisi hyvä vähentää. Saalis, seuramme alueella, on kuitenkin ollut varsin maltillinen. Muutama kauris per vuosi.
Tänään pääsin mukaan seuruejahtin, missä oli käytössä ajava koira. Ajurina toimi saksanmetsästysterrieri, mikä ei taida olla kovinkaan yleinen rotu ajavana koirana kaurisjahdissa. Saksanmetsästysterrieri kuuluu niihin rotuihin, joiden käyttö ajavana koirana hirvieläimille tuli mahdolliseksi kun säkäkorkeusraja nousi 39 senttiin.
Jakaannuimme passipaikoille alueella, missä etukäteistietojen mukaan pitäisi olla kauris lähistöllä. Koira löysi kauriin makuulta, parinsadanmetrin päästä passipaikastani. Paikkani oli pellon reunassa, pellolle johtavan tien kupeessa. Ääntä alkoi heti tulla koirasta ja ajoa oli helppo seurata. Sieltähän se kuului tulevan suoraan minulle kopiksi. Seisoin muutaman minuutin jännityneenä, lähes hengittämättä. Ajo jatkui ja meni noin 50 metriä minun taakse. Nopea siirtyminen peltotietä pitkin, ääntä kohti, mutta olin hieman myöhässä. Kauris ja koira ylittivät tien ja jatkoivat menoaan, nyt poispäin minusta. Pari minuuttia odottelua ja sain puhelimitse tiedon, että kauris ja koira kääntyvät takaisin ja tulevat taas minua kohti. Koiran haukku kuului selvästi ja äänestä päättelin, että kauris kääntyi taas ja suuntasi kauemmas. Pian kuului laukaus. Seuraavaksi soi puhelin ja sain tiedon, että kaurispukki on nurin. Saaliiksi tuli naaman värityksestä päätellen noin kaksivuotias pukki.
Jännittäviä hetkiä uuden vuosikymmennen alkuun. Jahti sujui oppikirjamaisesti. Koira oli erinomainen ja toimi juuri, kuten sen kuuluukin toimia. Passimiehet sattuivat oikeille paikoille ja riistalaukaus oli erinomainen, kerrasta nurin, sopivalta etäisyydeltä. Hieno aloitus uudelle vuosikymmenelle.