Yhdistyksen hallituksen tehtävät ja päätäntävalta

Hallituksen toiminnalla on suuri merkitys siihen, miten hyvin yhdistys onnistuu toiminnassaan ja miten tyytyväisiä jäsenet ovat yhdistykseen. Yhdistyslain 16§:ssä kerrotaan, että päätösvalta yhdistyksessä kuuluu jäsenistölle ja seuraavassa pykälässä sanotaan jäsenten käyttävän päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Miksi sitten tarvitaan halllitus jos päätäntävalta on jäsenillä?

Monissa yhdistyksissä hallituksen jäsenillä ei ole riittävästi tietoa, mitä yhdistyksen hallituksen toimivaltaan kuuluu. On vallalla käsitys, että yhdistyksen hallitus voi tehdä mitä päätöksiä tahansa. Metsästysseuroissa monet hallitusten jäsenet haluaisivat sanella, miten metsästysseurassa metsästystä harjoitetaan, vaikka se kuuluu yhdistyksen kokouksen päätäntävaltaan. Kova halu on kieltää erilaisia metsästysmuotoja tai rajoittaa joidenkin riistaeläinten metsästystä, varsinkin jos nämä eivät koske mitenkään omaa metsästysharrastusta. Tässä artikkelissa käyn läpi yhdistyksen hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa pienen yhdistyksen näkökulmasta, puuttumatta suurempiin yhdistyksiin, missä valtaa on annettu valtuustolle tai liitto-organisaatiolle.

Yhdistyslain 35§ määrittää, että yhdistyksellä on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä. Yhdistyksen säännöissä on määriteltävä hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi (YhdL6§). Yhdistyksen hallituksesta määritellään pykälässä 35 niin, että hallituksella on oltava puheenjohtaja, eikä puheenjohtaja saa olla vajaavaltainen. Puheenjohtaja on oltava 18 vuotta täyttänyt ja hänen asuinpaikkansa tulee sijaita Suomessa. Hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsenenä (YhdL35§). Ne vaatimukset mitkä koskevat puheenjohtajaa koskevat myös varapuheenjohtajaa. Hallituksen jäsen ei voi omilla toimillaan edistää sellaista toimintaa, joka on yhdistyksen edun vastaista, eikä edistää toimillaan vain niiden tahojen etuja, jotka ovat asettaneet hänet ehdolle. Hallituksen jäsenten on edistettävä yhdistyksen tarkoituksen toteutumista ja kohdeltava kaikkia jäseniä yhdenvertaisesti sekä edistää kaikkien jäsenten yhteistä etua.

Yhdistyslain 35 pykälässä määritellään hallituksen tehtävistä niin, että yhdistyksen hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan hoidettava yhdistyksen asioita huolellisesti. Hallituksen on myös huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallituksen on huolehdittava, että kirjanpito, tilinpäätös ja tase on laadittu asianmukaisesti ja huolehdittava että tilin- tai toiminnantarkastajilla on mahdollisuus suorittaa tilien ja hallinnon tarkastus. (Toiminnantarkastajista lisää: https://ihanamies.fi/2020/02/14/toiminnantarkastajien-rooli-yhdistyksessa/) Jos yhdistyksessä laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma on vastuu niiden laatimisesta hallituksella. Huom. talousarvio ei ole yhdistyksessä pakollinen jos ei sitä ole säännöissä määrätty. Se kuitenkin kuuluu hyvää hallintotapaan. Kun talousarvio on laadittu toimii se hallitukselle ohjeena taloudenpidossa.

Hallituksen tehtäviin kuuluu mahdollistaa varsinainen päätöksenteko yhdistyksessä, valmistelemalla yhdistyksen kokoukset ja kutsumalla jäsenet yhdistyksen sääntöjen mukaisesti kokouksiin. Hallituksen on järjestettävä kokouspaikat ja valmisteltava kokouksissa käsiteltävät asiat. Hyvään hallintotapaan kuuluu, että mikäli hallitus tekee päätösesityksiä kokouksissa käsiteltäviin asioihin, tuodaan päätösesitykst jäsenistön tietoon hyvissä ajoin ennen kokousta. Hallitukselle kuuluu myös valmistella jäsenten tekemät aloitteet kokouksen käsiteltäväksi. Edelleen hallituksen tehtäviin kuuluu panna täytäntöön kokouksissa päätetyt asiat tai ainakin valvottava niiden täytäntöönpanoa ja toteutumista.

Yhdistysten säännöissä on monesti säädetty hallitukselle kuuluvia tehtäviä. Yleensä nämä tehtävät ovat rutiiniluonteisia, joka vuosi toteutettavia tehtäviä.  Hallituksen on hoidettava yhdistyksen taloutta ja muita juoksevia asioita, arjen ja hallinnon pyörittämistä sekä jäsenrekisterin ylläpitoa. Hallitus voi delegoida tehtäviään, mutta vastuu asioiden hoitamisesta säilyy kuitenkin hallituksella.

Hallitus voi yhdistyslain muutoksen 8.2.2023 mukaisesti tehdä päätöksiä myös ilman varsinaista kokousta, jollei säännöissä määrätä toisin. Jos päätös tehdään pitämättä hallituksen kokousta, se on kirjattava, varmennettava ja säilytettävä luotettavasti (YhdL35§).

Yhdistyksen hallitus ei voi esimerkiksi muuttaa yhdistyksen sääntöjä. Tällaisiakin yrityksiä on ollut, kun jäsenet ovat hallituksen mielestä tehneet vääriä päätöksiä. Eräässä kennelyhdistyksessä hallitus yritti omalla sääntömuutoksellaan jatkaa omaa toimikauttaan. Hallitus ei voi erottaa tai valita hallituksen jäseniä eikä valita, vaihtaa tai erottaa toiminnantarkastajia, hyväksyä tilinpäätöstä tai myöntää vastuuvapautta. Kiinteistön myyminen tai kiinnittäminen ei kuulu hallituksen toimivaltaan eikä myöskään merkittävien taloudellisten päätösten tekeminen. Hallitus ei myöskään voi hyväksyä toimintasuunnitelmaa tai talousarviota. Nämä edellämainitut kuuluvat yhdistyksen kokouksen päätösvaltaan.

Yhdistyksen hallituksella ei siis ole yhdistyslain mukaan itsenäistä päätäntävaltaa kuin pienissä asioissa. Yhdistyksen hallituksen tehtävä on panna toimeen yhdistyksen kokouksen päätöksiä. Hallitus voi kuitenkin itsenäisesti tehdä päätöksiä pienistä lahjoituksista tai luovutustoimista, jotka ovat luonteeltaan niin pieniä, ettei niihin tarvita jäsenten kokouksen päätöstä. Hallitus on siis hierarkisesti jäsenten päätäntävallan alapuolella. Hallituksen asema poikkeaa jäsenen päätäntävallasta siinä, että hallituksella on vastuu toiminnastaan. Vastuu voi olla vahingonkorvausvastuuta, rangaistusvastuuta tai ns. parlamenttaarista vastuuta. Parlamentaarisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että hallituksen on noudatettava yhdistyksen kokouksen päätöksiä. Jos hallitus ei niitä noudata tai muuten menettää jäsenten luottamuksen, hallitus voidaan yhdistyksen päätöksellä myös erottaa kesken toimikautensa. Tällöin on kutsuttava koolle yhdistyksen kokous. Luottamuksen menetys riittää perusteluksi hallituksen erottamiselle, muita perusteluita ei tarvita. Hallituksen päätöksiä voidaan moittia tuomioistuimessa toisin kuin yksittäisen jäsenten tekemiä päätöksiä yhdistyksen kokouksessa. Vahingonkorvausvastuista voit lukea aiemmasta artikkelistani: https://ihanamies.fi/2020/02/10/korvausvelvollisuus-yhdistyksessa/

Hallituksen on hoidettava yhdistyksen asioita huolellisesti ottaen huomioon laki, säännöt ja yhdistyksen päätökset.

Hallitus edustaa yhdistystä. Hallitus voi tehdä sopimuksia yhdistyksen nimissä. Yhdistyslaissa nimenkirjoitusoikeus on annettu puheenjohtajalle (YhdL 36§). Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi:
1) yhdellä tai useammalla hallituksen jäsenellä;
2) asemansa perusteella muulla henkilöllä; tai
3) henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeuteen liittyy julkisuusperiaate. Sopijaosapuolellakin pitää olla mahdollisuus tarkastaa, onko yhdistyksen edustajalla nimenkirjoitusoikeus. Jos hallitus tai muu yhdistyksen edustaja ylittää toimivaltansa ei tehty oikeustoimi sido yhdistystä.

Kun yhdistyksen kokous on päättänyt yhdistyksen purkamisesta, hallituksen on huolehdittava yhdistyksen varallisuusaseman selvittämisestä. Hallitus huolehtii tarpeellisen omaisuusmäärän muuttamisesta rahaksi, velkojen maksamisesta sekä jäljelle jääneiden varojen käyttämisestä sen mukaan kuin yhdistyksen säännöissä on määrätty ja yhdistyslaissa säädetään. Yhdistyksen kokous voi valita hallituksen tilalle yhden tai useamman selvitysmiehen hoitamaan em. tehtävät.

Selvitystoimiin ei kuitenkaan ole tarpeen ryhtyä, jos yhdistyksen kokous on purkautumisesta päättäessään samalla hyväksynyt hallituksen laatiman loppuselvityksen, jonka mukaan yhdistyksellä ei ole velkoja. Jos yhdistyksen varat eivät riitä sen velkojen maksamiseen, hallituksen tai selvitysmiesten on haettava yhdistyksen asettamista konkurssiin. Yhdistyslain 40§:ssä selvitetään tarkemmin, yhdistyksen purkautumisesta ja konkursimenettelystä.

Lähteet:
Yhdistysten hyvä hallintotapa. Suomen sosiaali ja terveys ry. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2018/12/hh-opas_nettiin.pdf
Yhdistyslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Patentti ja Rekisterihallitus: https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri.html
Yhdistysoikeus, Halila ja Tarasti, 2011, Talentum.