Koirien kiinnipito

Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään, ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Näin alkaa metsästyslain 51§, missä määrätään koiranpidosta. Vaikka kyseessä on metsästyslaki, koskee sama laki kaikkia koiria, oli se sitten pieni ja suloinen chihuahua tai upea ja uljas metsästyskoira. Koira on kuitenkin pidettävä aina kytkettynä toisen maalla ilman maanomistajan tai metsästysoikeudenhaltijan lupaa.

Metsästyslaki tekee tiukan alun jälkeen muutaman helpotuksen koirien kiinnipitoon. Koirien kiinnipito ei koske:

1.  alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla tai puutarhassa taikka koiran pitämiseen varatulla aidatulla alueella olevaa koiraa;
2.  viittä kuukautta nuorempaa koiraa;
3. paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiraa;
4. poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa; eikä
5. koiraa, jota koulutetaan 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Ja lisäksi: Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.

Lisäksi metsästyslain 53§ määrää, että koiraa ei saa pitää irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa toisen alueella. Tämä koskee muutakin aikaa kuin tuota aiemmin mainittua aikaa, mikä on säädetty sen vuoksi, että eläimet saisivat pesimärauhan.

Metsästyslain lisäksi koiran pidosta säädetään järjestyslaissa, missä kerrotaan koiranpidosta taajamissa, lenkkipoluilla, toreilla ja lasten leikkipaikoilla.

Monesti tulkintaerimielisyyksiä aiheutta lain kohta, missä sanotaan, että koira on oltava ” kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä”. Tiukin tulkinta, minkä olen kuullut on, että koiran on irti ollessaan nojattava ohjaajansa jalkaan. Löysin tulkinta taas se, että: ”ei se mitään haittaa kun se ei ole metsästyskoira”. Mitä se välittömästi kytkettynä tarkoittaa? Kuinka kaukana koira voi olla, että se on välittömästi kytkettävissä?

Lainkäyttö lähtee ajatuksesta, että ensin katsotaan lakitekstiä. Jos siitä ei käy ilmi, mitä lainsäätäjä on lainkohdalla tarkoittanut, katsotaan korkeimpien oikeuksien ennakkopäätöksiä. Jos niistäkään ei saa selvyyttä lainkohtaan, luetaan hallituksen esitys lain esitöistä ja selvitetään sieltä, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut.

Etsin Finlexistä hovi- ja korkeimpien oikeuksien päätöksiä kyseisestä koiranpitoa koskevan epäselvän kohdan tarkoituksesta. Ei löytynyt. Sitten kaivelin lain esityöt metsästyslain osalta. Siellä sanotaan, että koiralla on tärkeä merkitys metsästyksessä, mutta koira voi myös aiheuttaa riistakannoille vahinkoa. Sen vuoksi koiran pitämistä koskevat säännökset on ehdotettu otettavaksi metsästyslakiin ja koiraa koskevien säännösten tarkoituksena on järjestää koiran pitäminen siten, että siitä ei aiheudu haittaa riistalle. (HE 300/1992).

Pointti metsästyslain kohdassa on siis se, että koira ei saa häiritä riistaa sen lisääntymisaikana. Aika selvää.

Monille koiranomistajille tuo lainkohta on tiedossa ja selvä juttu. Sen sijaan oman koiran hallinta ei olekaan realistisella tasolla. Joillakin koiranomistajilla on käsitys, että laki koskee vain metsästykoiria. Näinhän se ei ole, sama laki koskee kaikkia koiria, tai oikeammin koiran ohjaajaa.

Jokaisella koiralla on saalistusvietti, toisella pienempi ja toisilla suurempi, mutta kaikilla se on. Koiran ns. metsästysvietti on saalistusviettiä. Mielestäni välittömästi kytkettävissä tarkoitaa sitä, että koira on ohjaajansa näköpiirissä ja sen lisäksi koira on niin hyvin hallinnassa, että se joka tilanteessa tulee käskystä niin lähelle ohjaajaa, että koiranohjaaja voi sen kytkeä. Myös sellaisessa tilanteessa, että koiran nenän edestä lähtee jäniksenpoikanen tai linnunpoikanen räpiköimään eteenpäin, on koiran oltava niin hyvin ”hanskassa”, että se tulee lähelle kytkettäväksi. Veikkaanpa, että tuo on harvinaista tavalliselle koiran omistajalle. Jos koirasi tottelevaisuus ei ole sillä tasolla, että saat koirasi heti hallintaan, pidä koirasi lähempänä itseäsi tai kytkettynä.

Laki antaa mahdollisuuden pitää ”kiinnipitoaikana” irti; viittä kuukautta nuoremman koiran ja paimentamis-, opas- tai vartiointitehtävässä taikka muussa sen laatuisessa palvelutehtävässä olevaa koiran, virkakoiran tai kun niitä koulutetaan tehtäviinsä. Laki mahdollistaa koiran irtipidon 1.3-19.8 välisenä aikana myös kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen ja kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.

Oleellista tässäkin on se, että koira ei häiritse riistaeläimiä. Jälkimmäinen lainkohdan lisäys mahdollistaa esimerkiksi noutavan koiran käytön kyyhkynmetsästyksessä, joka alkaa 10.8. Sama helpotus mahdollistaa koiran käytön, kunhan koiraa käytetään sinä aikana laillisen metsästyksen yhteydessä, ei kuitenkaan ajavaa koiraa. Esimerkiksi on mahdollista käyttää koiraa kytkemättömänä supikoiran metsästyksessä tai luolakoiran käyttö.

Kanakoirilla eli seisovilla lintukoirilla tarkoitetaan koiria, jotka ilmaisevat riistan ohjaajalleen jähmettymällä seisomaan havaitessaan riistaa. Seisovia lintukoiria käytetään pääasiassa apuna metsäkanalintujen metsästyksessä. Seisovia lintukoiria voi siis kouluttaa ja pitää irti myös 1.3.-19.8., kunhan se tehdään riistaa häiritsemättä. Tämä ei tarkoita sitä, että koira voisi juosta irti lintuja etsimässä harjoitusmielessä, vaan sitä, että koiralle voidaan opettaa esimerkiksi noutamista, haavoittuneen riistan jäljittämista tai vedestä tapahtuvaa noutamista. Muu lintukoira, jota voidaan pitää irti sen kouluttamiseksi tarkoittanee haukkuvia lintukoiria. Niitäkään ei voi kouluttaa haukkumaan riistaa rauhoitusaikana, vaan muihin tehtäviin, esimerkiksi edellä mainittuihin noutoihin ja jäljitykseen.

Koira ei siis saa olla koskaan irti toisen maalla ilman maanomistajan tai metsästysoikeudenhaltijan lupaa, vaikka koira olisikin välittömästi kytkettävissä. Tämä metsästyslain pykälä vaikeuttaa muun muassa monien palveluskoiraharrastajien toimintaa. Palveluskoiriksi kutsutaan koiria, jotka on koulutettu toimimaan ihmisen apuna erilaisissa etsintä- ja suojelutehtävissä.  Palveluskoiraharrastajista monet toimivat viranomaisten apuna koiransa kanssa. He toivovatkin, että maanomistajat tai metsästysseurat, jotka ovat monesti metsästysoikeudenhaltijoita, pystyisivät osoittamaan heille jonkun alueen, missä he voisivat kouluttaa koiriaan yhteiskunnan kannalta tärkeään tehtävään.

Lähteet:
HE 300/199,2 https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1992/19920300
Metsästyslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615
Järjestyslaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Palveluskoiraliitto, https://www.palveluskoiraliitto.fi/palveluskoiraliitto/palveluskoiratoiminta.html