Luonnonvarakeskus, LUKE selvitti tuulivoimalaloiden vaikutusta eri lintu- ja nisäkäsryhmiin. LUKE teki tutkimuksensa kirjallisuuskatsauksena, missä koottiin yhteen 84:n eri tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksia oli tehty 22:ssa eri maassa, joten kaikki tutkimuksissa mukana olevat lajit eivät välttämättä ole meillä Suomessa tavattavia lajeja. Tutkimuksessa tutkittiin populaatiokoon pienenemistä, muutoksia lintujen soidinkäyttäytymiseen, poikastuoton vähenemistä ja poikaskuolleisuuden kasvua.
Tuulivoimapuistojen alueella olevista kaikista lintulajeista 63 % siirtyi kauemmaksi tuulivoimalasta. Sama vaikutus oli 67:ään % maassa asuvista nisäkkäistä. Niissä tapauksissa, missä siirtymää ei todettu arveltiin syyksi tuulivoimaloiden ympäristöstä saatavilla olevaa soraa, mitä sorsat käyttävät pesänrakennukseen ja metsäkanalinnut ruoansulatuksessa.
Vaikutus metsäkanalintuihin
Metsästäjiä kiinnostavaa on tietysti tuulivoimaloiden vaikutus riistaeläimiin. Metsäkanalinnuista suurin osa siirtyi keskimäärin viiden kilometrin päähän tuulivoimaloista. Myös soidinpaikat siirtyivät yli viiden kilometrin päähän tuulivoimalasta.
Metsojen kohdalla havaittiin tuulivoimaloiden aiheuttaman melun vähentävän pesintöjen onnistumista ja melu vähensi myös soitimella käytettyä aikaa, jos tuulivoimala oli lähempänä kuin 800 metriä. Kaiken kaikkiaan metsäkanalintujen määrä väheni tuulivoimaloiden vaikutusalueella, eivätkä metsäkanalinnut palanneet alueelle kahdeksan vuoden seuranta-aikana.
Jotkut lajit ovat hyötyneetkin tuulivoimaloiden läheisyydestä. Tuulivoimaloiden läheisyydessä olevat fasaanit ja riekot hyötyivät tuulivoimalasta petolintujen siirryttyä kauemmaksi tuulivoimaloista.
Kun ajatellaan tuulivoimapuistoa, missä on kymmenkunta turbiinia ja yksittäiset turbiinit ovat noin kilometrin päässä toisistaan ja jos metsäkanalinnut siirtyvät keskimäärin viiden kilometrin päähän voimaloista, saadaan todella iso alue, mikä on suurimmaksi osaksi tyhjentynyt metsäkanalinnuista.
Sorsat siirtyivät asumaan keskimäärin puolen kilometrin päähän tuulivoimaloista. Tuulivoimaloiden vaikutuksia vesilintuihin on tutkittu aiemmin ja todettu, että merialueilla muuttoparvet kiertävät tuulivoimapuistot kaukaa. Paikalliset vesilinnut lentävät niin matalalla, että tuulivoimaloista ei ole juurikaan haittaa niille.
Rakennusaikana aiheutuva haitta metsästykselle
Tuulivoimapuiston rakennushanke kestää kaikkineen, suunnitelmineen ja lupaprosseineen 4-6 vuotta. Itse rakennusaika kestää noin vuoden hankkeen koosta riippuen. Tuulivoimapuiston ympäristö muuttuu paljon ja itse tuulivoimalan lisäksi alueelle rakennetaan tieverkosto, mitä käytetään rakennusvaiheen aikana ja valmiiden tuulivoimaloiden huoltoon, sekä tuulivoimaloiden tekniset tilat muuntamot jne. Yksi tuulivoimala vie tilaa maastosta 0,5-1:n hehtaarin.
Tuulivoimapuisto alueilla on metsästys yleensä sallittu. Rakennusaika rajoittaa metsästystä, sillä silloin alueella on paljon liikennettä. Ruotsissa tuulivoimapuisto alueilla on metsästys kielletty. Mitenhän Suomessa käy pitkällä aikavälillä?
Ruotsissa ja Norjassa on menossa yhteinen tutkimus, missä selvitetään, miten tuulivoima vaikuttaa eri riistapopulaatioihin ja mitä seurauksia sillä on riistanhoitoon. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa GPS:llä varustettujen hirvien liikekuvioita alueilla, missä on tuulivoimaloita. Suomessa on käynnistynyt Windlife seurantatutkimus, mssä keskitytään selvittämään tuulivoiman vaikutuksia suteen, metsäpeuraan ja maakotkaan.
Lähde:
Pingback: Metsästysopas tuulivoima-alueille - IhanaMies