Monien yhdistyksien hallituksissa tai johtokunnissa on hieman hämärtynyt, mitkä ovat hallituksen tehtävät tai mitä varten se hallitus on ylipäätänsä olemassa. Yhdistyslain mukaan, yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet. Jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa vuosikokoukseen, missä he sitä päätänvaltaansa käyttävät.
Yhdistystoiminnassa aktiivisia toimijoita on yleensä noin kymmenen prosenttia jäsenistä. Muut jäsenet tyytyvät harrastamaan kukin omalla tyylillään, eikä yhdistyksen asioita koeta omiksi. Sitä myöten myös yhdistysten hallitukset jämähtävät paikoilleen, eikä monestikkaan jäsenet hallituksissa vaihdu. Varsinkin näin käy metsästysseuroissa. Samat henkilöt ohjaavat yhdistyksen toimintaa vuodesta toiseen. Samalla myös tuo päätöksenteko vieraantuu jäsenistöstä. Ihannetapaus olisi, että yhdistysten puheenjohtajan ja hallituksen jäsenyydestä oltaisiin kiinnostuneita ja paikoista kilvolteltaisiin vuosittain.
Yhdistysten vuosikokouksissa hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma. Se on se tiekartta, mitä yhdistyksen hallituksen tulee noudattaa. Se on hallituksen tärkein tehtävä. Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus ja sen tehtävänä on ilman eri määräystä panna toimeen kaikki yhdistyksen kokouksen päätökset, olipa yhdistyksessä tehty millainen päätös tahansa, hallitus on velvollinen toteuttamaan sen. Toimintasuunnitelman tueksi on vuosikokouksissa hyväksytty tulo- ja menoarvio kullekkin vuodelle. Vaikkakin se on arvio, ei se oikeuta hallituksia tekemään kovin suuria toimintasuunnitelmasta poikkeavia toimintoja.
Jäsenten ja hallituksen välissä ovat yhdistyksen kokouksen valitsemat toiminnantarkastajat. Toiminnantarkastajien tehtävä on valvoa yhdistysten hallitusten tekemisiä ja toimia jäsenistön edunvalvojana. Useimmiten toiminnantarkastajat tarkastavat tilit tilikauden päätteksi ja kirjoittvat siitä lausuntonsa. Sitä ennen hallitukset ovat voineet toimia miten haluavat ilman mitään kontrollia. Toiminnatarkastajien olisikin ryhdistäydyttävä ja käydä juttelemassa hallituksen kanssa myös tilikauden kuluessa. PRH:n mukaan yhdistyksen toiminnantarkastajan tehtävänä on ensisijaisesti tarkastella yhdistyksen hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta ja sitä ovatko yhdistyksen johdon palkkiot ja muut etuudet yhdistyksen kokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhdistyksen muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä. PRH:n mukaan toiminnantarkastajien on tarkasteltava myös sitä kohdellaanko yhdistyksen jäseniä tasavertaisesti yhdistyksen toiminnassa.