Yhdistyksen kurinpitotoimet

Jalkapuu: Wikipedia
Jalkapuu: Wikipedia

Yhdistyksellä on mahdollisuus kohdentaa jäseneensä erilaisia kurinpitotoimia, mikäli jäsen ei toimi yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Yhdistyslaki määrittelee erottamisen perusteet mutta yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä jäsenelle myös muita, lievempiä kurinpitotoimia.

Vakavin kurinpitotoimi on jäsenen erottaminen yhdistyksestä. Yhdistyslain 14§:ssä mainitaan, että yhdistys voi erottaa jäsenen jos tämä on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai jäsen ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenen erottamisesta myöhemmin omassa artikkelissaan. Tässä käsittelen lievempiä kurinpitotoimia, mitä yhdistykset voivat käyttää omien sääntöjensä perusteella.

Yhdistys voi säännöissään määritellä erottamista lievempiä kurinpito toimia jäsentänsä kohtaan. Kurinpitotoimien on kohdistuttava yhdistyksen jäseneen. Yhdistyksen toimivalta ei ylety sellaiseen henkilöön, joka ei ole yhdistyksen jäsen. Kurinpitotoimet kuulvat yhdistyksen hallitukselle tai yhdistyksen kokoukselle, jos säännöissä ei muuta määrätä. Säännöissä voidaan määritellä kurinpitoimien kuuluvan myös erilliselle kurinpitolautakunnalle. Yhdistyslaki sanoo, että ennen erottamispäätöksen tekemistä on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Laissa ei oteta kantaa kuulemisperiaatteseen lievempien kurinpitotoimien kohdalla. Kuulemisperiaatetta voidaan kuitenkin pitää niin vahvana, että sitä on noudatettava lievempienkin kuripitotoimien kohdalla. (Halila, Tarasti, Yhdistysoikeus, Alma Talent, 2017)

Tärkeää kurinpitotoimissa on se, että kurinpitoimista on määrätty säännöissä. Jäsenen on voitava tietää etukäteen mitä seuraamuksia hänelle voidaan määrätä. Lievemmistä kurinpitotoimista kuin julkinen varoitus voidaan yhdistyksissä päättää, vaikka niistä ei olisi määrätty säännöissä. Vaasan hovioikeus ja Varsinais-Suomen käräjäoikeus ovat kuitenkin katsoneet yhdistysten hallitusten ylittäneen toimivaltansa jäseniään rangaistaessaan, koska kummankaan yhdistyksen säännöissä ei ole mainintaa rangaistuksista, sellaisia ei voi myöskään langettaa. Hailuodon metsästysseuran säännöissä ei ollut mainintaa kenelle päätäntävalta metsästyskiellon antamisesta kuului. Tämän vuoksi päätäntävalta kurinpitoasioissa kuului yhdistyslain 16 §:n pääsäännön mukaisesti yhdistyksen yleiselle kokoukselle. Sen perusteella Rovaniemen hovioikeus katsoi että Hailuodon Metsästysseura r.y:n johtokunta oli määrätessään jäsenelleen metsästyskiellon 28.8.1992, ylittänyt toimivaltansa ja päätös oli yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön (ks. Väärä päätös). Korkein oikeus hyväksyi hovioikeuden perutelut ja päätös jäi voimaan (KKO:1997:165). Kurinpitotoimet eivät saa olla lakien tai hyvien tapojen vastaisia. Yhdistyksen määräämät sanktiot on kohdistuttava henkilön jäsenyyteen tai toimisen yhdistyksessä – ei sen ulkopuolella. Jos yhdistyksen säännöissä on määritelty sanktio on kuitenkin mahdollista käyttää määrättyä lievempää rangaistusta, mikäli katsotaan jäsenen virheellisen menettelyn olleen vähäisempää.

Yleisimpiä erottamista lievempiä kuripitotoimia ovat muun muassa huomautus, varoitus tai julkinen varoitus; rahasakko tai jäsenen oikeuksien kaventaminen yhdistyksessä. Julkinen varoitus voi jostakin jäsenestä toimia jopa erottamista kovempana rangaistuksena. Julkinen varoitus voidaan julkaista esimerkiksi yhdistyksen lehdessä. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä määräaikaisesti. On huomioitava, että mikäli jäsenelle ei jää jäsenoikeuksia, ei jäsenelle voida määrätä velvolisuuksiakaan erottamisen ajalta. Joissain yhdistyksissä on säännöissä määrätty jäsenille jonkin suuruinen talkootyövelvoite. Se voi olla metsästysseurassa riistanhoitoa tai koiraurheiluseurassa toimiminen kisajärjestelyissä. Samoin on voitu määrätä, että talkootyövelvoitteen laiminlyöminen voi johtaa jonkin suuruiseen rahasakoon. Sanktiona voi olla jäsenen oikeuksien kaventaminen. Jäsenmaksun laimilyönnin tai siihen verrattavan seikan vuoksi voidaan jäsenen puhe- ja äänioikeus evätä kunnes maksut ovat suoritettu. Metsästysseura on voinut kaventaa jäsenensä oikeuksia ja evätä jäsenen osallistumisen jahtiin kun jäsenet ovat aiemmin aiheuttaneet haittaa muiden metsästykselle (Itä-Suomen hovioikeus 1983).

Oleellista mielestäni kaikessa yhdistyksen kurinpitotoimissa on, että kaikki mahdolliset kurinpitotoimet, mitä jäsenelle voidaan määrätä on kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Näin on jokaiselle jäsenelle selvää, mitä rangaistuksia hänelle voidaan määrätä, eikä silloin tarvita kalliita ja turhia oikeudenkäyntejä. Oleellista on myös, että kaikkia jäseniä kohdellaan tasa-arvoisesti. Ei voida valikoiden päättää rangaistustoimista, vaan samasta rikkeestä on kaikille oltava sama seuraamus. Joskus voidaan myös antaa armon käydä oikeudesta. Ylipäänsä sääntörikomusten kohdalla olisi hyvä noudattaa mahdollisimman lievää sanktiota, vaikka henkilökemiat eivät aina kohtaisikaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *