Korvausvelvollisuus yhdistyksessä

Yhdistyslaki 39 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Päivitetty vastaamaan yhdistyslain muutosta 8.2.2023

Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja tai muu, joka sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää (Yhdistyslain muutos 8.2.2023), on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/628)
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.

Kaikki vahingot eivät tule korvattavaksi yhdistyslain mukaan. Yhdistyslalaissa korvausvellosuuden aiheuttama vahinko on yleensä taloudellista vahinkoa. Joskus harvoin vahingot voivat olla esine- tai henkilövahinkoja. Yhdistyslain mukainen vahingonkorvausvelvollisuus syntyy KKO:n mukaan silloin kun on rikottu yhdistyslaissa nimenomaisesti säädettyä tai yhdistyksen säännöissä erikseen mainittua velvoitetta.

Yhdistyksen korvausvelvollisuus

Yhdistys voi joutua korvausvelvollliseksi ulkopuolisille, kuten sopimuskumppaneilleen, omille jäsenilleen tai täysin sivullisille aiheuttamastaan vahingosta. Ulkopuolisille aiheutamat vahingot tulee korvattavaksi vahingonkorvauslain mukaan. Yhdistyslaki ei ota tähän kantaa sen enempää kuin mitä artikkelin aloituksessa sanottiin. Sopimusuhteessa oleville vahingonkorvaus perustuu sopimusvastuuseen perustuviin säännöksiin. Yhdistys voi joutua korvausvelvollisuuteen, mikäli yhdistyksen jäsen on aiheuttanut toiminnallaan vahinkoa ulkopuoliselle eikä esimerkiksi jäsenen henkilöllisyyttä saada selville.

Yhdistys voi myös joutua korvausvelvolliseksi jäsentään kohtaan. Korvausvastuu voi syntyä yhdistyksen johdon virheistä tai laiminlyönnistä. Korvausvelvollisuus voi syntyä esimerkiksi oikeuden kumottua jäsentä kohtaan annettu kurinpitoseuraamus.

Yhdistysten järjestämissä tapahtumissa tapahtuvat henkilövahingot voivat tulla korvattaviksi, mikäli tapahtuman järjestäjän on katsottu toimineen tuottamuksellisesti ja vahinkon sattumisen vaara olisi pitänyt voida ennakoida.

Hallituksen jäsenen korvausvelvollisuus

Mikäli hallituksen jäseneltä, toimihenkilöltä  tai muulta henkilöltä, joka sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää, vaaditaan vahingonkorvausta voi hän joutua korvausvelvolliseksi jos hän on tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut yhdistykselle vahinkoa. Korvausvelvollisuus on vain sillä, joka on osallistunut päätöksen tekemiseen tai sen toimeenpanoon. Joissain tapauksissa vastuun välttäminen edellyttää aktiivisia toimia yhdistykselle koituvan vahingon välttämiseksi. Ei siis riitä, että on hallituksen kokouksessa istunut hiljaa ja hyväksynyt virheelliset päätökset vastustamatta päätöksen syntyä.

Korvausvelvollisuus syntyy luonnollisesti edellä mainituille henkilöille yhdistyksen omaisuuden vahingoittamisesta, kuten kenelle tahansa, mutta myös vahingosta, joka syntyy virheellisen tiedon esittämisestä yhdistykselle.

Yhdistyksen hallituksen jäsenet, toimihenkilöt  ja muut, joka sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää, ovat vastuussa yhdistyksen jäsenille aiheutuneesta vahingosta, mikäli hallituksen jäsen on aiheuttanut vahingon rikkomalla yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Vahingon kärsinyt jäsen tai yhdistyksen ulkopuolinen voivat hakea korvausta yhdistykseltä tai suoraan vahingon aiheuttaneelta hallituksen jäseneltä tai yhdistyksen toimihenkilöltä. Jos yhdistys on varaton tai haluton korvaamaan vahinkoa voi korvausvastuu siirtyä yksittäiseen hallituksen jäseneen tai toimihenkilöön. Korvausvelvollisuus on vain jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai huolimattomalla tai varomattomalla toiminnalla. Yhdistyksen kokouksessa myönnetty vastuuvapaus ei vapauta hallituksen jäsentä vahingonkorvausvelvollisuudesta jos korvausta vaatii yhdistyksen jäsen tai ulkopuolinen taho.

Yhdistyslain esitöiden (HE 64/1988 s. 61) mukaan mukaan metsästysseura voi olla korvausvastuussa hallituksen jäsenen tai toimihenkilön estäessä jäseneltä hänelle kuuluvan edun tai osallistumisen jahtiin ja tästä on aiheutunut jäsenelle vahinkoa. Myös jäsenen perusteeton erottaminen yhdistyksestä aiheuttaa jäsenetujen menettämisen ja korvausvelvollisuuden.

Yhdistyksen jäsenen korvausvelvollisuus

Yhdistyksen jäsenet eivät ole yhdistyslain 39§:n mukaan vahingonkorvausvelvollisia yhdistykselle, vaikka yhdistyksen kokouksessa tehty päätös olisi lakien vastainen ja päätös aiheuttaisi yhdistykselle vahinkoa. Jäsenelle voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus jos jäsen on laiminlyönyt sääntöihin perustuvaa velvollisuuttaan ja näin aiheuttanut yhdistykselle vahinkoa. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan sopimusperusteista korvausvastuuta.

Toiminnantarkastajat

Monissa yhdistyksissä tilintarkastajat ovat vaihtuneet toiminnantarkastajiin. Toiminnantarkastajilta ei vaadita niin suurta tilintarkastusosaamista kuin tilintarkastajilta, joiden on oltava tilintarkastuslain mukaisesti auktorisoituja tilintarkastajia. Toiminnatarkastajan on kuitenkin hoidettava tehtäväänsä huolellisesti. Toiminnantarkastajan oletetaan olevan tehtäviensä vaatimalla tasolla ja hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen toimimalla huolimattomasti varsinkin jos on laittanut nimensä tarkastuskertomukseen tutustumatta tileihin, tositteisiin ja pöytäkirjoihin. Vahingonkorvausvastuun vanhenemista rajataan ajallisesti. Jos kanne toiminnantarkastajaa, hallituksen jäsentä tai muita jotka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitavat hallintoon kuuluvaa tehtävää vastaan perustuu muuhun kuin rangaistavaan tekoon, vahingonkorvauskanne on nostettava viimeistään viiden vuoden sisällä.