Kaikki koirat rekisteriin

Koira hyppää
Kaikki koirat on rekisteröitävä vuoden 2023 aikana Ruokavirastoon.

Vuoden 2023 alusta astuu voimaan uusi laki, joka määrää, että kaikille koirille on asennettava mikrosiru ja kaikki koirat on rekisteröitävä Ruokaviraston koirarekisteriin. Uusi laki korvaa aiemman eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain. Laki on lähtöisin EU:sta ja Suomi kannatti uutta lainsäädäntöä. Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä koskee kaikkia koiria, myös sekarotuisia koiria, mitkä on tähän asti pääsääntöisesti ollut vailla tunnistusmerkintää tai rekisteriä. Sekarotuiset koirat on ollut mahdollista rekisteröidä vapaaehtoisesti Suomen Kennelliiton FIX-rekisteriin. Muita rekistereitä on ollut erilaiset kaupalliset mikrosiru-rekisterit, mihin voi rekisteröidä muitakin eläimiä tunnistusta varten. Kun koira kuolee, lopetetaan tai katoaa, on koiran haltijan ilmoitettava asiasta tieto koirarekisteriin viimeistään kuukauden kuluessa tapahtumasta.

Voimaan tulevan lain mukaan jokainen koira on tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä. Ei riitä, että se on jo rekisteröity Suomen Kennelliiton rekisteriin. Suomen Kennelliiton rekisteri on erillinen, eikä sillä ole mitään tekemistä uuden Ruokaviraston rekisterin kanssa. Koirarekisteri on siis viranomaisrekisteri, eikä sinne siirretä tietoja ulkopuolisten tahon rekisteristä. Kaikki Suomessa kotipaikkaansa pitävät koirat on rekisteröitävä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Kasvattaja rekisteröi pennut Ruokavirastoon

Kaikki 1.1.2023 jälkeen syntyneet koirat on tunnistusmerkittävä mikrosirulla ja ilmoitettava rekisteriin viimeistään 3 kuukauden kuluessa syntymästä. Kasvattajien on siis tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä – ja luonnollisesti maksettava rekisteröinti – pennut ennen niiden luovutusta uusille omistajille. Pennun uusi omistaja joutuu tekemään rekisteröinnin uudelleen ja luonnollisesti maksettava taas rekisteröintimaksu. Puhdasrotuisen koiran kasvattaja rekisteröi pennut myös Suomen Kennelliiton rekisteriin, kuten ennenkin. Rotukoirien pennut rekisteröidään ennen luovutusta siis kahteen eri rekisteriin. Sekarotuisen koiran kasvattaja pääsee hieman vähemmällä ja tunnitusmerkitsee, sekä rekisteröi pennut Ruokaviraston koirarekisteriin ennen luovutusta uusiin koteihin.

Koska Ruokaviraston koirarekisteri ei ole koiran omistajuusrekisteri, kasvattajan omistaman sijoituskoiran rekisteröinnin tekee sen haltija eli sijoituskoti. Ylipäänsä jos koira on toisen hallinnassa yli kolme kuukautta, pitää rekisteröinti tehdä uudestaan. Kun sijoituskoira palaa kasvattajan luokse tekemään pennut ja hoitamaan ne luovutusikään saakka, kestää se yleensä alle kolme kuukautta, joten siitä ei tarvitse tehdä rekisteriin uutta ilmoitusta. Tuontikoirien tiedot on ilmoitettava rekisteriin neljän viikon kuluessa niiden saapumisesta Suomeen. Koirarekisteristä ei anneta tietoja ulkopuolisille. Sieltä voidaan antaa tietoja koiran omistajasta esimerkiksi löytöeläinkodeille.

Rekisteröinin kustannukset

Ruokaviraston koirarekisteri avautuu 1.1.2023. Sen jälkeen voi sinne koiransa reksteröidä. Rotukoirien kasvatajat ovat jo tottuneet tunnistusmerkintään. Sekarotuisten koirien kasvattajalle tämä on monesti uusi kustannus. Tunnistusmerkinnän hinta vaihtelee sen tekijän mukaan 30-80€, riippuen myös siitä tehdäänkö tunnistusmerkintä erikseen vai muun toimenpiteen yhteydessä. Ruokavirasto pitää rekisteriä tunnistusmerkitsijöistä. Suomen Kennelliitolla on myös tieto henkilöistä, jotka ovat koulutettu siruttamaan koiria eläinlääkäreiden ohella. Koirarekisterin perustamiskustannuksiksi on alustavasti arvioitu 500 000 euroa. Viranomaiset korostavat, että rekisteröintimaksujen tarkoitus on kattaa rekisteröinnistä aiheutuvat kulut. Tällä hetkellä rekisteröintimaksun suuruus ei ole vielä tiedossa, mutta Ruokaviraston virkamiehet arvioivat sen olevan muutamia kymppejä. Rekisteröinti tehdään Ruokaviraston nettipalvelussa ja maksetaan verkkossa. Jos haluaa paperisen laskun on maksu hieman suurempi. Ajatus on että koiran haltija tekee kaiken itse verkossa.

Suomen koirakannan arvioidaan olevan lähes miljoona koiraa. Suomen Kennelliittoon rekisteröidään vuosittain yli 50 000 puhdasrotuista koiraa, sekarotuisten määrää ei tiedä kukaan. Jos ajateltaisiin rekisteröintimaksun olevan 20€ tulisi koirarekisteristä tuloja ensimmäisenä vuotena, kun suuri massa rekisteröityy, 20milj.€. Sen jälkeen vuosittain pelkästään puhdasrotuisista koirista vähintään 2 milj.€, kun jokainen pentu rekisteröidään vähintään kaksi kertaa. Ensin kasvattaja ja sen jälkeen uusi pennun omistaja/haltija. Siihen lisäksi vielä sekarotuiset koirat. Muutama kymppi/koira kuulostaa kohtuuttomalta jos tavoite on kattaa rekisteristä aiheutuvat kulut. Muualla maailmassa vastaavat rekisteröintikulut ovat nimelliset. Esimerkiksi Ruotsissa maksu vastaavaan rekisteriin on 40SEK eli hieman alle 4€.

Miten lakia valvotaan

Miten käy jos ei ilmoita koiraansa rekisteriin? Seurauksena rekisteröinnin laiminlyönnistä on määräys rekisteröinnin tekemiseen uhkasakkoa ja sakkoa. Ruokaviraston mukaan  käytännössä koirien tunnistamista ja rekisteröintiä koskevien säännösten noudattamista tullaan valvomaan pääosin muun valvonnan, esimerkiksi eläinsuojelutarkastusten yhteydessä. Jos lemmikkiä ei kehotuksista huolimatta rekisteröidä, seurauksena voi olla jopa sakko tai uhkasakko. Koiran omistajaa siis kehoitetaan laittamaan asiat kuntoon ennen järeämpiä lainsuomia keinoja. Myös Tulli valvoo tunnistusmerkintää silloin kun koira ylittää Suomen rajan.

Lain tarkoitus on varmaankin hyvä ja toivottavasti tavoite pentutehtailusta ja koirien joskus kummallisesta rescue- ja tuontibisneksestä saadaan kuriin. Tuntuu hieman kummalliselta, kun kissoja ei tarvitse tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. Kissoja hylätään oman onnensa nojaan monin verroin enemmän koiriin verrattuna. Eikö riittäisi, että koira rekisteröidään yhden kerran ruokaviraston rekisteriin. Nyt se rekiströidään aina kun haltija muuttuu. Ja tietysti se aina maksetaan uudelleen. Mieleen tulee väkisinkin ajatus vanhasta koiraverosta. Siitähän kaikissa kunnissa luovuttin kun todettiin, että koiraveron keräämisestä koitui suuremmat kulut kuin verotuotto oli.

Lähteet:

Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20211069

Maa- ja metsätalousministeriön asetus koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä.
https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220068

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä sekä siihen liittyviksi laeiksi.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/HE_101+2021.pdf

Ruokavirasto Koirarekisteri
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elaintenpito-tunnistaminen-ja-rekisterointi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/koirat-kissat-ja-fretit/koirarekisteri/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.