Metsästysteknologian käyttöönoton haasteet

Tutkapanta seisojalla.

Perinteisesti metsästys Suomessa ollut sellaista, että mies kävelee metsässä riistaa etsien apuvälineenä useimmiten vain haulikko ja koira. Onpa joskus ollut aika jolloin ruutiaseen tilalla on ollut keihäs. Edelleen arvostetaan sellaista metsästystä, missä saaliin saamiseksi joutuu näkemään mahdollisimman paljon vaivaa. Uuden teknologian tulo metsästykseen on kohdannut joidenkin metsästäjien osalta paljon vastustusta. Miksi uutta teknologiaa vastustetaan?

Uusin teknologia tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia metsästyksen apuvälineiksi. Älypuhelimet ja gps ovat jo osa arkipäivää myös metsästyksessä. Hirvenmetsästyksessä koiraa seurataan puhelimen gps:n avulla kartalta ja siirrytään passipaikoille hirven kulkusuuntaan. Seisovilla koirilla on gps-tutkapannat kaulassaan, jotka ilmoittavat koiran sijainnin lisäksi myös tiedon koiran seisonnasta tai ajokoiralla ajon kulusta ja vaiheista. Erilaiset älytoiminnot ja etäisyysmitterit ovat myös uusissa kiikaritähtäimissa sisäänrakennettuina. Valoa vahvistavat yökiikaritkin ovat sallittuja joidenkin eläinten metsästyksessä.

Miten omaksumme uutta metsästysteknologiaa

Teknologian ja uusien innovaatioiden käyttöönottoa on tutkittu ja tehty monenlaisia malleja uuden teknologian hyväksymisestä. Yksi eniten käytetty malli on Everett Rogersin Innovaatioiden diffuusioteoria. Siinä Rogers kuvailee, miten uudet innovaatiot leviävät ajan kuluessa sosiaalisen järjestelmän avulla eri käyttäjäryhmiin. Sosiaalisessa järjestelmässä aikaisempien omaksujien kokemukset siirtyvät henkilöiden ihmissuhdeverkostossa ja vaikuttavat seuraajien omaksumisnopeuteen. Innovaatiolla tarkoitetaan idea, käytäntöä tai esinettä, minkä koemme uutena itsellemme. Innovaation ei siis tarvitse olla objektiivinen uutuus, vaan se voi olla toiselle käyttäjälle uutuus ja toiselle jo vanha asia. Diffuusiolla tarkoitetaan sitä, miten uusi innovaatio leviää sosiaalisen verkostomme avulla muille sosiaalisen verkostomme jäsenille.

Neljä päätekijää, mitkä vaikuttavat uuden innovaation leviämiseen käyttäjän sosiaalisessa verkostossa ovat:

  • innovaatio
  • viestintäkanava
  • aika
  • käyttäjän sosiaalinen verkosto

Käyttäjän kyky omaksua uusi idea, käytäntö tai uusi tuote riippuu viidestä seikasta:

  1. suhteellinen hyöty, eli onko innovaatio parempi kuin edellinen ratkaisu;
  2. sopivuus, eli kuinka hyvin innovaatio on sopusoinnussa henkilön kokemuksen, arvojen ja tarpeiden kanssa;
  3. tarve muutokseen, eli kuinka paljon käyttäjän tulisi mukauttaa omaa toimintaansa;
  4. kokeilumahdollisuus, eli kuinka paljon innovaatiota on mahdollisuus kokeilla etukäteen ja
  5. kommunikoitavuus, eli kuinka helposti hyödyt ovat näkyvissä yhteisön muille jäsenille.

Jokainen käyttäjä arvioi omasta näkökulmastaan näitä viittä asiaa.

Innovaatioiden diffuusioteoriassa käyttäjäryhmät jaetaan uusien innovaatioiden omaksumisen nopeuden mukaan innovaattoreihin, aikaisiin omaksujiin, aikaiseen enemmistöön, myöhäiseen enemmistöön ja hitaisiin omaksujiin.

  • Innovaattorit ovat tärkein omaksujaryhmä, sillä he toimivat portinvartijoina uusille teknologioille.
    Innovaattoreiden voidaan katsoa olevan myös teknologian suurkuluttajia. Rogersin mukaan innovaattorit edustavat 2,5 prosenttia käyttäjistä. He ovat riskinottajia, jotka pitävät teknologiasta, ovat nuoria, sosiaalisia ja hyvin toimeentulevia. Innovaattorit omaksuvat uuden teknologian usein sen itsensä vuoksi.
  • Aikaiset omaksujat 13,5 prosenttia, ovat seuraava käyttäjäryhmä. He ovat nuoria, hyvin koulutettuja ja hyvin toimeentulevia ja seikkailunhaluisia.
  • Aikainen enemmistö 34 prosenttia, seuraa edeltäjiään ja on ylempää keskiluokkaa, hyvin koulutettuja ja jonkinlaisessa kontaktissa aikaisiin omaksujiin. He ovat harvoin mielipidejohtajia. He miettivät tarkkaan ja pohtivat uusien teknologioiden käyttöönottoa huomattavasti pitempään kuin aikaisemmat kaksi ryhmää.
  • Myöhäinen enemmistö 34 prosenttia, omaksuu uuden teknologian kun he ovat varmoja uuden teknologian luotettavuudesta ja saavutetusta
    hyödystä. Tähän ryhmään kuuluvat ovat usein skeptisiä uusia innovaatioita kohtaan. Tähän ryhmään kuuluvat eivät ota uusia innovaatioita käyttöön ennen kuin suurin osa heidän sosiaalisista kontakteistaan on ottanut uuden teknologian käyttöönsä. He eivät useinkaan ole mielipidejohtajia vaan seurailevat edellisten ryhmien tekemisiä.
  • Hitaat omaksujat (vitkastelijat), joihin kuuluu noin 16 prosenttia käyttäjistä, ovat viimeisimpiä uusien innovaatioiden käyttöönotossa. He kuuluvat usein vanhempaan ikäryhmään ja ovat perinteisimpien asioiden kannattajia. He suhtautuvat epäillen uuteen teknologiaan. Heidän sosiaalinen kanssakäyminen rajoittuu perheen ja läheisempien ystävien joukkoon. He eivät juuri ole mielipidevaikuttajia omissa ryhmissään.
Tummansininen käyrä kuvaa teknolgian käyttöönottoa ajan kuluessa. Keltainen käyrä kuvaa käyttäjämäärän kumulatiivista kasvua ajan kuluessa. Joissain lähteissä on aikaisten omaksujien ja aikaisen enemmistön välissä kuilu, minkä ylittäessään teknogia saavuttaa kriittisen käyttäjämassan ja menestyy markkinoilla.

Innovaatioiden diffuusioteoriassa tärkeä rooli on käyttäjän sosiaalisilla kontakteilla. Myöhäisemmät käyttäjäryhmät seuraavat aina mitä edelliseen ryhmään kuuluvat tekevät ja toimivat sen mukaisesti.

Toinen hyvin paljon käytetty teknologian hyväksymismalli on TAM-malli (Technology Acceptance Model). Siinä Teknologian käyttöaikomusta ennustaa teknologian havaittu hyödyllisyys ja helppokäyttöisyys, joihin puolestaan vaikuttaa joukko erilaisia muuttujia. Teknologian hyväksymismalli on sosiaalipsykologinen malli uuden teknologian hyväksymisen ja käyttämisen ymmärtämiseksi.
Mallissa teknologian hyväksyminen jaetaan siis kahteen päätekijään, käyttäjän kokemaan hyödyllisyyteen ja helppokäyttöisyyteen. Nämä tekijät muodostavat käyttäjän käyttöaikomuksen, joiden pohjalta määräytyy teknologian varsinainen käyttö. Innovaatio omaksutaan helpommin ja nopeammin, jos sen käyttäminen ei edellytä uusien asioiden opiskelua ja ymmärtämistä.

TAM -mallista voidaan havaita, että hyödyllisyys ja helppokäyttöisyys vaikuttavat asenteeseemme uuden teknologian käyttöönotossa.

TRA (Theory of reasoned action), on yksi vaikuttavimmista ihmisen käyttäytymistä tutkivista teorioista. Se pohjautuu sosiaalipsykologiaan ja sitä on käytetty käyttäytymisen ennustamiseen varsin laajasti eri aihepiireissä. TRA:n mukaan yksilön tiettyä käyttäytymistä edeltää aikomus tähän nimenomaiseen käytökseen. Aikomus on mitta siitä, miten voimakkaasti yksilö haluaa käyttäytä tietyllä tavalla. Käyttöaikomukseen johtavat yhdessä sekä asenne käyttäytymistä kohtaan, että subjektiivinen normi käyttäytymistä koskien. Asenteeseen liitetään yksilön kielteiset tai myönteiset tunteet liittyen tiettyyn käyttäytymiseen. Näiden pohjalla ovat uskomukset siitä, mitä seurauksia hänen käyttäytymisellä on. Subjektiivinen normi viittaa yksilön käsitykseen muiden mielipiteistä eli mitä mieltä hänelle tärkeät henkilöt ovat siitä että hän käyttäytyy tietyllä tavalla. Subjektiivinen normi rakentuu yksilön normatiivisistä uskomuksista käyttäytymisestä siis hänen käsityksistään viiteryhmiensä odotuksista, sekä mielenkiinnostaan toimia näiden odotusten mukaisesti.

Uusi innovaatio omaksutaan helpommin ja nopeammin, jos sen käyttäminen ei edellytä uusien asioiden opiskelua ja ymmärtämistä.
Siis mitä helpompi uutta teknologiaa on käyttää, sitä helpommin sen hyväksymme ja otamme käyttöömme.

Jokainen innovaatio tarvitsee tietyn määrän omaksujia, jotta kyseinen innovaatio kykenee toimimaan ja menestyy markkinoilla. Kriittinen massa vaihtelee jokaisen innovaation kohdalla, eikä näin ollen voida määritellä mitään tarkkaa käyttäjämäärää, joka pätisi jokaisen innovaation kohdalla.

Jos edellä kirjoittamaani vetäisi yhteen ja soveltaisi sitä myös metsästyksessä käytettäviin teknologian apuvälineisiin, koiran tutkapantoihin, etäisyysmittareihin, pimeännäkölaitteisiin ja muihin sen tyyppisiin, voitaisiin sanoa, että mitä tahansa välineitä otamme käyttöömme löytyy niihin aina vastustajia. Onpa tutkapannan sanottu jopa pilaavan seisovan lintukoiran. Nämä vastustajat kuuluvat yleensä tuohon vitkastelijoiden joukkoon, jotka vaativat sen, että henkilöt, keitä he seuraavat ottaa ensin uuden teknologian käyttöönsä ja vakuttavat heidät käytön hyödyllisyydestä. Facebookryhmiä seuraamalla huomaa, että monet vahvat persoonat vaikuttavat siellä monien muiden käyttöaikomuksiin, joko vastustamalla uutta teknologiaa tai ottamalla sitä itse käyttöönsä, muut kyllä seuraavat perässä, toiset aikaisemmin ja toisilla se kestää vain hieman kauemmin.

Lähteet:
Davis, F. D. (1989). Perceived usefulness, perceived ease of use, and user acceptance of information technology, MIS Quaterly, 13(3), 319-340
Frank, L., Sundqvist, S., Puumalainen, K. & Sintonen, S. 2006. Do Innovative Attitudes and Behavior Lead to Adoption? Empirical Evidence from Wireless Services in Finland, Germany, and Greece. Journal of Euromarketing, Vol. 15(3) 2006 The Haworth Press, Inc.
Kärppä. P. (2012). Verkkolaskun käyttöönoton haasteet innovaatioiden diffuusioteorian viitekehyksessä. Jyväskylän yliopisto.
Mahler, A. & Rogers, E. M. (1999). The diffusion of interactive communication innovations and the critical mass: the adoption of telecommunications services by German banks.
Moore, G. (1999). Crossing the Chasm, Marketing and Selling High-Tech Products to Mainstream Customer (revised edition). New York: HarperCollins Publishers
Rogers, E. M. (1995). Diffusion of Innovations, New York: Free Press

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *