Luonnonvarakeskus, LUKE selvitti tuulivoimalaloiden vaikutusta eri lintu- ja nisäkäsryhmiin. LUKE teki tutkimuksensa kirjallisuuskatsauksena, missä koottiin yhteen 84:n eri tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksia oli tehty 22:ssa eri maassa, joten kaikki tutkimuksissa mukana olevat lajit eivät välttämättä ole meillä Suomessa tavattavia lajeja. Tutkimuksessa tutkittiin populaatiokoon pienenemistä, muutoksia lintujen soidinkäyttäytymiseen, poikastuoton vähenemistä ja poikaskuolleisuuden kasvua.
Riekko
Metsäkanalintujen poikasaika
Pian alkaa olla käsillä aika jolloin metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat. Haudonta-aika kestää metsäkanalinnulla noin 25 vuorokautta. Haudonta-ajan päätteeksi ensimmäisinä metsäkanalinnuista kuoriutuvat metson poikaset. Teeripoikueet kuoriutuvat toisena ja sitten pyy- ja riekkopoikueet. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti muutaman tunnin aikana. Kuoriuduttuaan untuvikot kuivattelevat emon alla noin vuorokauden ja sitten ne lähtevät emonsa johdattamana pesästään. Tuon vuorokauden aikana emo ei poistu pesästään, vaan viettää sen ajan poikasten turvana. Poistuttuaan emo ulostaa pesään eikä enää palaa pesäpaikalle poikasten kanssa.
Metsäkanalinnun muninta ja haudonta-aika
Metsäkanalinnut tulevat sukukypsiksi ensimmäisenä keväänään eli noin vuoden ikäisinä. Kaikki teerikanat, ikään katsomatta, yrittävät pesiä. Teerikukoista kaikki eivät pääse lisääntymään nuorina, vaan vasta noin kolmivuotiaina, mikäli elävät niin pitkään. Metsäkanalintu elää 5-8 vuotta. Teeren aikuiskannan vuotuinen kuolevuus on noin 50%
Metsäkanalintujen soidinaika
Metsäkanalinnuista metso ja teeri ovat ns. seka-avioisia. Ne muodostavat parisuhteen vastakkaiseen sukupuoleen vain pariutumisen ajaksi. Pyy ja riekko ovat yksiavioisia ja muodostavat pidemmän parisuhteen vastakkaiseen sukupuoleen.
Metsäkanalintujen kevät
Leuto ja vähäluminen talvi alkaa taittumaan kohti kevättä. Teeriä tuntuu nyt olevan paljon liikkeellä, vaikka syksyllä metsästyskauden lopussa vaikutti siltä, että ne ovat kadonneet tyystin kokonaan. Teerihavaintojen määrään vaikuttaa toki sekin, että nyt teeret ovat parvissa ja hyvin havaittavissa, kun ne istuskelevat puissa, eivätkä ole maassa syömässä, kuten syksyllä ennen lumien tuloa. Muutaman metsonkin olen talvella havainnut, vaikka niillä alueilla missä itse kuljeskelen ovat metsojen elinalueet kadonneet lähes täysin metsänhakkuiden myötä. Pyitä on aina silloin tällöin pyrähtänyt edestäni lentoon ja niitäkin tuntuu olevan runsaasti.