Jotkut yhdistykset ovat joutuneet ns. ”toimitusjohtajahuijauksen” kohteeksi. Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen tekeytyy yhdistyksen puheenjohtajaksi tai muuksi toimihenkilöksi ja pyrkii harhauttamaan yhdistyksen rahastonhoitajaa tekemään rahansiirron omalle huijaustililleen. Usein rahastonhoitajaa lähestytään sähköpostitse. Yhdistyksen vastuuhenkilöiden tiedot on kaivettu internetistä ja viestistä saakin vaikutelman, että viestin on lähettänyt oman yhdistyksen puheenjohtaja ja rahan siirrolla on kiire. Tekaistu sähköpostitili on luotu muistuttamaan kyseisen yhdistyksen vastuuhenkilön, kuten puheenjohtajan tai sihteerin sähköpostiosoitetta. Rahastonhoitajille lähetetyissä viesteissä on pyydetty maksamaan ulkomaanlasku nopeasti. Myös poliisi on tietoinen asiasta ja varoittanut eri alueilla ja paikkakunnilla yhdistyksille lähetetyistä tekaistuista laskuista, joissa kehotetaan tekemään tilisiirto ulkomaiselle pankkitilille.
Kuka korvaa kun vahinko sattuu
Jotkut yhdistysten rahastonhoitajat ovat menneet ansaan ja maksaneet laskun tarkistamatta laskun todenperäisyyttä. Yhdistyksillä ei aina ole sovittua laskunmaksukäytäntöä, eikä rajoitusta siihen, kuinka isoja laskuja voidaan maksaa ilman hallituksen käsittelyä. Kuka on vastuussa kun vahinko tapahtuu? Rahoja ei yleensä saada rikolliselta takaisin ja rikoksella tavalla menetetty summa voi olla suurikin. Vahingon määrä riippuu myös siitä, kuinka suuri yhdistys on kyseessä ja kuinka suuria summia yhdistyksessä yleensäkin pyöritellään. Parin tonnin menetys pienelle yhdistykselle voi tehdä suuren loven toiminnan järjestämiseen, kun taas suuressa yhdistyksessä, sama summa ei näyttele niinkään suurta roolia. Menetys kirpaisee joka tapauksessa.
Yhdistyslain 35 pykälässä määritellään, että yhdistyksen hallituksen on lain, sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan hoidettava yhdistyksen asioita huolellisesti. Hallituksen on myös huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. (YhdL 35§) Tämän perusteella yhdistyksen hallitus on vastuussa yhdistyksen varoista.
Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. (YhdL39§)
Korvausoikeuden lähtökohtana on, että jokainen kantaa kärsimänsä vahingon seuraamukset itse, ellei erityinen oikeusperuste oikeuta saamaan korvausta toiselta. Tässä tapauksessa tuo oikeusperuste on yhdistyslaki. Mikäli hallitukselta tai hallituksen jäseneltä tai toimihenkilöltä vaaditaan vahingonkorvausta voi hän joutua korvausvelvolliseksi jos hän on tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut yhdistykselle vahinkoa (k.s Korvausvellollisuus yhdistyksessä). Toiminnatarkastajilla on myös oma roolinsa asiassa. Jos toiminnantarkastuksessa on ilmennyt, että yhdistykselle on aiheutunut vahinkoa, yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä on rikottu, on siitä mainittava kertomuksessa. Loppukädessä yhdistyksen kokous päättää, kuinka suurena vahinkoa pidetään ja miten asiassa toimitaan. Näiden tapahtumien jälkeen onkin syytä miettiä, millaisia käytäntöjä laskujen maksamiseen yhdistyksissä on ja miten laskujen oikeellisuus todetaan. Traficom on julkaissut ohjeita miten suojautua nettihuijauksilta, niihin kannatta tutustua.