Muutaman tyhjän reissun jälkeen hilauduin taas aamuhämärässä tuttuun passipaikkaan pellonreunaan. Olin saanut vihjeen tuttavalta, että pellolla on näkynyt metsäkauriin tuoreita jälkiä. Sinnehän sitä piti suunnistaa, kun jäi kevätpukkikin saamatta. Keväällä näin pukin kyseisellä pellolla ja sain sen kerran jopa kiikarin ristikkoonkin mutta sillä kertaa matkaa liikaa, enkä tohtinut ampua kun mielessä oli vielä edellisen kevään pitkä jäljitys.
Saksanseisoja
Avanssi ja peräänmeno
Otsikossa mainittu avanssi tarkoittaa kanakoiran tehtävää metsästystilanteessa ja kanakoirien erikoiskokeessa, missä kanakoira seisonnan jälkeen ajaa ohjaajan käskystä linnun ilmaan. Peräänmenolla taas tarkoitetaan kanakoiran avanssin jatketta, missä koira hallitsemattomasti lähtee ilmaan ajetun linnun perään. Koiran tulisi siis pysähtyä linnun siivittäessä avanssin seurauksena. Pysähtyminen tuossa vaiheessa on turvallisuuskysymys, muutoin koira saattaisi mennä linnun ja metsästäjän väliin joutuen vaaralliselle tulilinjalle. Monta kertaa olen itse joutunut jättämään ampumatta lintua, kun koira ei olekaan pysähtynyt linnun siivittäessä. Kanakoirien erikoiskokeessa peräänmeno sulkee koiran kokeesta. Nuorten luokassa lyhyt peräänmeno annetaan vielä anteeksi jos koira kuitenkin käskystä pysähtyy, mutta voittajaluokassa ei peräänmenoa sallita lainkaan.
Jiipin ensimmäinen metso
Kanalintukauden aloituspäivä oli erittäin sateinen ainakin täällä Keski-Suomessa. Eipä houkutellut juuri metsään lähteä. Toinen päivä olikin sään puolesta loistava. Aamulla viitisen astetta lämmintä ja tuuli sopiva koiran työskentelyä ajatellen. Sain ystävältäni kutsun lähteä katselemaan metsäkanalintuja heidän metsästysseuransa alueelle. Metsokanta pitäisi riistakolmiolaskentojen mukaan olla nousussa ja ystäväni omienkin havaintojenkin mukaan alueella on näkynyt useita helikopterin kokoisia metsoja. Mennessäni kävin toisaalla katsastamassa kyyhkypaikan ja ryyppäsin siellä odotellessani aamukahvit. Yksi kyyhkykin yritti paikalle, mutta sain sen säikytettyä etemmälle parilla loistavalla ohilaukauksella.
Pukkijahtia Keski-Suomessa
Kauriiden määrä on hyvässä kasvussa myös Keski-Suomessa. Samalla on kasvanut myös kauriskolareiden määrä. Kevyenä eläimenä kauriskolarissa yleensä selvitään säikähdyksellä sekä vaurioituneella autolla ja kauris on monesti se ottavampi osapuoli.
Keväinen pukkijahti on perinteinen keskieurooppalainen tapa, josta on tullut osa myös suomalaista metsästysperinnettä. Keväällä pukkijahti alkaa 16.5 ja päättyy kesäkuun puolivälissä. Kauriit liikkuvat ympäri vuorokauden, mutta itse olen vähäiset kaurissaaliit saanut aamuhämärässä. Kauris on arka ja vaikeasti saavutettava riistaeläin. Kauriin näkö ei ole kovin hyvä, mutta haju- ja kuuloaisti sitäkin terävämpiä. Passimiehen on kuitenkin paras olla liikkumatta, sillä sen se kauris kyllä huomaa ja häipyy paikalta.
NoseBird nenäimplantti
Koiraa apunaan käyttävien metsästäjien käyttöön on nyt keksitty uusi elektroninen apuväline lintulajien tunnistukseen: NoseBird, koiran nenäimplantti. NoseBird käyttää hyödykseen koiran erittäin hyvää hajuaistia. NoseBird osaa tunnistaa sen lintulajin, minkä hajumolekyylejä koiran nenään tulee. NoseBird lähettää koiran nenään tulevien hajumolekyylien tiedot koiran aivoihin. Sieltä tieto palautuu nenäimplantin avulla metsästäjän käyttämään käsilaitteeseen. Alkuvaiheessa NoseBird on yhteensopiva Garminin Alpha 100 tutkapannan kanssa. Tutkapannan sijaintitietojen lisäksi Garmin näyttää tiedon siitä, mitä lintulajia koira milloinkin seisoo. NoseBird osaa siis tulkita onko koiralla seisonnassa metso, teeri, pyy vai riekko.
Ihana fasaaniburger
Kävin treenaamassa seisojaani Jiippiä ja saaliiksi tarttui muutama fasaani. Fasaani on meille suomalaisille aika vieras riistalaji mutta siitä saa monennäköistä hyvää ruokaa. Jauhelihana fasaanista saa hyödennettyä enemmän kuin pelkästään rintafileet. Lue lisää…
Vietti ja viretila koirankoulutuksessa
Lähes jokaiselle metsästyskoiran omistajalle on tuttu tilanne kun koira, joka on kotona totellut sille opetettuja asioita, ei yhtäkkiä tottele pienintäkään käskyä, aivan kuin se ei edes kuulisi mitään. Seisoja, joka linnun siivittäessä säntää linnun perään, eikä ajatustakaan, että se pysähtyisi, kuten kotona on opetettu. Mistä tuo tottelemattomuus johtuu? Miksi ajokoira ei tulekaan käskystä luokse tai hirven jäljillä oleva hirvikoira ei anna kiinni vaan sen kanssa joutuu juoksemaan kilpaa metsässä.
Lue lisää…Tutkapannasta videotarkastukseen
Monet ”vanhan liiton” seisojaharrastajat karttavat tutkapannan käyttöä seisovalla lintukoiralla. gps:n avulla toimivat tutkapannat tulivat mahdollisiksi metsästyskoirille jo parikymmentä vuotta sitten. Sitä ennen oli monesti ajokoirilla tutkapanta, mikä lähetti tietyn taajuista signaalia ja jota sitten käsilaitteella, missä oli harava antennin, etsittiin. Sillä saatiin suunta koiran pantaan ja etäisyyden pystyi arvioimaan signaalin voimakkuudesta ns. radiosuuntima periaatteella.
Metsästyskoiran valinta
Metsästys on antoisaa harrastamista ja liikkumista luonnossa. Pitkään minäkin metsästelin metsäkanalintuja pääasiassa yksinäni ns. pomppulintuja etsien. Joskus sellaisen sattui myös saaliiksi saamaan kun sattui lintuparka päästämään kulkijan liian lähelle. Sehän ei vielä riitä vaan on myös osuttava siihen lintuun haulikolla. Joskus, kun palaset olivat kaikki loksahdelleet kohdalleen ja planeetat oikeassa asennossa, sain minäkin teeren tiputettua. Ja sehän sattui tippumaan tietysti sellaiseen pusikkoon, että eihän sitä sieltä pitkänkään etsimisen jälkeen löytynyt.