Suomen riistakeskus on julkaissut oppaan metsästysseurojen yhdistystoiminnan avuksi. Opas on luettavissa Riistakeskuksen www-sivuilla: Opas metsästysseuran yhdistystoimintaan. Oppaassa kerrotaan yhdistystoiminnan perusasioista. Niitä noudattamalla saadaan metsästysseurojen toiminta sellaiseksi, että jäsenet ovat toimintaan tyytyväisiä.
Metsästysseura
Toimintasuunnitelma
Hyvä metsästysseuran toimintasuunnitelma on selkeä ja realistinen suunnitelma seuran tulevalle metsästyskaudelle. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on ohjata seuran toimintaa kohti asetettuja tavoitteita ja varmistaa, että seuran resurssit käytetään tehokkaasti ja järkevästi.
Yhdistyksen tiedottaminen
Yhdistystoimintaan liittyy aina tiedottaminen. Tiedottamisen tarkoitus on jakaa jäsenistölle tietoa tasapuolisesti siitä, mitä yhdistyksessä milloinkin tapahtuu. Tiedottaminen on tärkeää jäsenten keskinäisen yhteistyön ja hyvän ilmapiirin luomiseksi. Hyvä sisäinen tiedottaminen auttaa varmistamaan, että kaikki jäsenet ovat tietoisia tulevista tapahtumista, säännöistä, päätöksistä ja muista seuran toimintaan liittyvistä asioista. Hyvä viestintä tukee yhdistyksen tavoitteiden toteutumista. Jäsenten perusoikeuksiin kuuluu tiedonsaanti yhdistyksen toiminnasta.
Metsästysseuran kokouksen järjestäminen
Metsästysseuroissa pidetään yleensä vuosittain kaksi kokousta. Vuosikokous, joka on yleensä vuoden alussa ja kesäkokous juuri ennen uuden metsästysvuoden alkua. Vuosikokouksessa käsitellään metsästysseuran henkilövalinnat sekä talousasiat. Toinen metsästysseuroissa pidettävä yleinen kokous on kesäkokous. Kesäkokouksessa käsitellään tulevaan metsästyskauteen liittyvät asiat, kuten jäseniä koskevat metsästyskiintiöt.
Metsäkauriin metsästyskiintiöt metsästysseuroissa
Metsästysseurat asettavat jäsenilleen metsästyskiintiöitä pienriistalle. Metsästyskiintiöiden tarkoitus on pitää riistasaaliit kohtuullisena riistakantoihin nähdenja säilyttää riistakannat kestävällä tasolla pitkällä aikavälillä. Metsäkauriilla on myös yleensä metsästysseuran asettamat kiintiöt. Metsäkauriiden kiintiöt voivat olla suuriakin niiden tihentymäalueilla Etelä-Suomessa ja huomattavan pienet alueilla, missä metsäkauriita on vähemmän. Saaliskiintiöt metsäkauriilla ovat henkilökohtaisia tai seurakohtaisia kiintiöitä.
Toimintakertomus
Metsästysseuran toimintakertomus on usein aika ylimalkainen ja liian suppea. Kun toimintakertomusta kirjoitetaan tulisi se kirjoittaa sillä ajatuksella, että joku sellainen saattaa lukea sitä, kuka ei ole kirjoitushetkellä ollut seuran jäsenenä. Silloin hän ei tunne sen hetkistä tilannetta. Toimintakertomuksia käytetään myös lähteenä kun yhdistyksen toimintaa tarkastellaan jälkikäteen tai kirjoitetaan yhdistyksen historiikkia.
Yhdistyksen julkiset tiedot
Ukrainan sodan uutisista saimme lukea uutisia, missä kerrottiin, että Venäjä voisi jo tietää suomalaisten aseenkantoluvat ja metsästysseurojen jäsenet. Samassa uutisessa kerrottiin, että Venäjä olisi jo etukäteen etsinyt rekisteritiedot paikallisten asukkaiden aseenkantoluvista tai metsästysseurojen jäsenyyksistä. Toivon, että jollain viranomaisella olisi ”paniikkinappula” millä aserekisterin saa nopeasti tuhottua, tilanteen niin vaatiessa. En usko hetkeäkään, että mikäli aserekisteri on vielä olemassa, kun mahdollinen miehittäjä sitä vaatii, niin se saataisiin pidettyä enää salaisena. Salasanat ei auta jos rekisterin ylläpitäjä joutuu tilanteeseen, missä aseen piippu on suunnattu häneen ja sitä salasanaa kysellään hieman topakammin.
Väliaikainen poikkeuslaki yhdistysten kannalta
Korona viruksen jyllätessä toista aaltoaan on tullut erilaisia rajoituksia, poikkeuskäytäntöjä ja vapaata kokoontumista rajoittavia sääntöjä. Yhdistysten toiminnan kannalta rajoituksia on tullut kokoontumisrajoitusten myötä. Eri puolella Suomea koronaviruksen leviäminen on eri vaiheessa. Tästä löytyy parhaiten tietoa THL:n sivuilta. Tällähetkellä Suomessa voidaan järjestä maksimissaan kymmenen hengen kokoontumisia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Kainuussa ja Satakunnassa raja on 20 henkilöä ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 50 henkilöä. Rajoitukset saattavat muuttua koronatilanteen muuttuessa alueellisesti. Suomessa on tullut käyttöön laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677). Laki on voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.
Metsästysseurojen maanvuokraus
Metsästysseuran tärkein omaisuus on niiden metsästyksenoikeuden vuokrasopimukset. Ilman metsästysalueita monet metsästysseurat olisivat turhia. Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen. Maanomistaja voi päättää itse kenelle antaa oikeuden metsästää maillaan. Suomessa on hyvin harvalla ihmisellä on niin paljon maata itsellään, että maanomistaja voisi omilla maillaan harrastaa järkevää metsästystä. Keskimäärin metsänomistajan alueen koko on noin 32ha. Pienikokoisia, alle 20 hehtaarin metsätiloja on lukumääräisesti selvästi eniten. Suomalainen metsänomistaja on keskimäärin yli 60-vuotias ja hän omistaa 45 hehtaaria metsää. Suomessa on vain 73 henkilöä, jotka omistavat metsää yli 1000 hehtaaria. Tilarakenne on muutoksessa: tällä hetkellä syntyy lisää sekä pieniä, alle 10 hehtaarin tiloja että suuria, yli 100 hehtaarin tiloja. Pirstoutumisen syynä ovat tavallisesti perinnönjaot. Metsästysseuran kannalta on olennaista huomoioida, että maanomistus pirstoutuu ja maanomistajat vanhentuvat, eivätkä nykyisten maanomistajien perilliset enää asu maaseudulla, niillä seuduilla missä heidän maanomistuksensa sijaitsee.
Jäsenten yhdenvertaisuus
Yhdistyslaissa ei suoraan sanota, mitä jäsenten yhdenvertaisuudella tarkoitetaan. Yhdistyslain 33§:n mukaan kuitenkin sellainen päätös on mitätön, joka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta (Mitättömiä päätöksiä käsittelin aiemmin artikkelissa Väärä päätös). Metsästysseuroissa ei jäsenten yhdenvertaisuus aina toteudu. Metsästysseuroissa jäsenten yhdenvertaisuuden toteutuminen kuuluu osaltaan myös yhdistyksen toiminnantarkastajien tehtäviin. PRH:n mukaan toiminnantarkastajien on tarkasteltava myös sitä, kohdellaanko yhdistyksen jäseniä tasavertaisesti yhdistyksen toiminnassa.
Yhdistyksen kurinpitotoimet
Yhdistyksellä on mahdollisuus kohdentaa jäseneensä erilaisia kurinpitotoimia, mikäli jäsen ei toimi yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Yhdistyslaki määrittelee erottamisen perusteet mutta yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä jäsenelle myös muita, lievempiä kurinpitotoimia.
Metsästysseurojen kesäkokoukset
Useiden metsästysseurojen säännöissä on määritelty, että yhdistyksessä pidetään vuosittain kaksi yhdistyksen kokousta. Vuosikokous, joka usein sijoittuu vuoden ensimmäisille kuukausille ja kesäkokous, usein elokuun alussa, metsästysvuoden alkaessa 1.8. Metsästysvuosi poikkeaa kalenterivuodesta siten, että metsästysvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Kesäkokouksessa metsästysseuroissa päätetään metsästyssäännöistä alkavalle metsästysvuodelle. Metsästysseuran kesäkokous olisi hyvä ajoittaa siten, että kokous pidetään riistakolmiolaskentojen jälkeen. Silloin riistakolmiolaskentojen tulokset ovat käytettäessä saaliskiintiöitä määäriteltäessä. Metsästyssääntöjen lisäksi monet metsästysseurat päättävät myös uusien jäsenten ottamisesta.
Korvausvelvollisuus yhdistyksessä
Yhdistyslaki 39 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
Päivitetty vastaamaan yhdistyslain muutosta 8.2.2023
Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja tai muu, joka sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää (Yhdistyslain muutos 8.2.2023), on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/628)
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.
Väärä päätös
Yhdistysten kokouksissa tehdään koko jäsenistöä koskevia päätöksiä. Jossain tapauksissa, jos kokouksen puheenjohtaja tai kokousväki ei ole yhdistyslaista selvillä saattaa kokousväen tekemä päätös olla yhdistyslain vastainen. Yhdistystoiminta ja yhdistysoikeus ovat metsästysseuran jäsenille usein vieraita. Monesti perusasiat tunnetaan ja monet metsästysseurojen toimitamallit ovat vakiintuneet pitkältä ajalta ja niitä toteutetaan, vaikka ne olisivat vääriäkin. Pienissä metsästysseuroissa, missä jäsenistö ei vaivaudu tulemaan kokouksiin, jää päätösvalta usein pienelle porukalle. Päätökset tehdään enintä osaa yhdistyksen jäsenistöä kuuntelematta, vain omia tarkoitusperiä ajaen periaatteella: ”Kuka koviten huutaa saa haluamansa päätöksensä läpi”. Useimmiten kuitenkin kokousten päätökset ovat oikeita ja yhdistysdemokratiaa noudattavia.
Vuosikokous lähestyy
Metsästysseuroissa ja muissakin yhdistyksissä alkaa pian olla käsillä vuosikokousten aika.
Jokaisen yhdistyksen on pidettävä ainakin yksi yhdistyksen kokous vuosittain yhdistyksen sääntöjen määräämänä aikana. Hallitus kutsuu jäsenet kokoukseen sääntöjen määräämällä tavalla. Monissa metsästysseuroissa on kaksi vuosittaista kokousta: vuosikokous ja kesäkokous. Nämä ovat niitä tilaisuuksia, missä yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyslain heille suomaa ylintä päätäntävaltaa. Vuosikokous pidetään yleensä vuoden alussa, kun tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös on tärkeässä asemassa kokouksessa, sillä vuosikokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta edellisen vuoden rahankäytöstä.