Jänispata

Pitkään muhinut herkullinen jänispata ja perunamuusia.
Pitkään muhinut herkullinen jänispata ja perunamuusia.

Jäniksen metsästysaika on nyt lumisena aikana helmikuussa parhaimmillaan. Tosin lunta alkaa olla paikoitellen jo niin paljon, että koirankin on vaikea liikkua maastossa. Jänisjahti ajavan koiran kanssa on yksi jännittävimpiä metsästysmuotoja. On hienoa kuunnella koiran haukkua ja odotella mihin jänis ja koira suuntaavat. Haukun lähestyessä alkaa pulssi nousemaan. Onnistuneen kaadon jälkeen verestän jäniksen heti, kunhan koira on ensin kuitenkin ehtinyt kaadolle. Pari päivää riiputusta ja takki pois pupulta. Yleensä irroittelen ulko- ja sisäfileet ja käytän ne ruokaan erillisinä. Koivet ovat erinomaisia käristykseen tai pataruokaan. Tähän käytin parin jäniksen koivet. Ruokaa tuli kahden ihmisen ruokakuntaan niin paljon, että siitä riittää syötävää useammaksi kerraksi. Nyt saatiin myös hyvä ystävä paikalle ruoka-aikaan. Pataruoat ovat siitä hyviä, että ne vaan paranevat ajan myötä.

Lue resepti

Jättijänistä Etelä-Pohjanmaalta

Peltojäniksen ulkofile ja Duchesseperuna
Peltojäniksen ulkofile ja Duchesseperuna, porkkanapyre sekä pikkelöityä kurkkua ja Amsterdamin sipulit puolukkahyytelöä.

Etelä-Pohjanmaalla kaikki on vähän suurempaa. Olin Jiipin kanssa Alajärven peltomaisemissa katselemassa peltolintuja. Jonkun aikaa käveltyämme, Jiippi haistoi jotain pelto-ojassa. Lyhyen seisonnan jälkeen jäniksen hermo petti, eikä siinä ehtinyt avanssikäskyä edes miettiä, kun alkoi tapahtumaan. Peltojänis ampaisi liikkeelle Jiipin saattamana. Pienen matkan jälkeen, jänis loikkasi eteeni. Jiippi oli hyvän matkaa mutkan takana, joten sain turvallisen ampumapaikan ja hyvin osuikin. Laakista vainaa ja juhlat pystyyn Jiipin kanssa. Oli kyllä makia tilanne ja jäniskin komian kokoinen.

Lue resepti