Väärä päätös

Yhdistysten kokouksissa tehdään koko jäsenistöä koskevia päätöksiä. Jossain tapauksissa, jos kokouksen puheenjohtaja tai kokousväki ei ole yhdistyslaista selvillä saattaa kokousväen tekemä päätös olla yhdistyslain vastainen. Yhdistystoiminta ja yhdistysoikeus ovat metsästysseuran jäsenille usein vieraita. Monesti perusasiat tunnetaan ja monet metsästysseurojen toimitamallit ovat vakiintuneet pitkältä ajalta ja niitä toteutetaan, vaikka ne olisivat vääriäkin. Pienissä metsästysseuroissa, missä jäsenistö ei vaivaudu tulemaan kokouksiin, jää päätösvalta usein pienelle porukalle. Päätökset tehdään enintä osaa yhdistyksen jäsenistöä kuuntelematta, vain omia tarkoitusperiä ajaen periaatteella: ”Kuka koviten huutaa saa haluamansa päätöksensä läpi”. Useimmiten kuitenkin kokousten päätökset ovat oikeita ja yhdistysdemokratiaa noudattavia.

Kokouksen päätös voi olla pätemätön kahdella tapaa: päätös voi olla moitteenvarainen tai mitätön. Moitteenvarainen päätös on päätös, mikä kumoutuakseen vaatii, että joku jäsen nostaa kanteen käräjäoikeudessa, joka toteaa päätöksen pätemättömäksi. Kanneoikeus on jäsenellä, joka ei ole kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että jäsenen on kokouksessa pidättäydyttävä äänestyksestä tai tehtävä vastaehdotus. Eriävän mielipiteen ilmaisu ei ole pakollista mutta se toimii näyttönä kun arvioidaan oikeutta moitekanteen nostamisessa. Moitekanteen nostamisoikeuteen ei siis riitä, että on ollut paikalla kokouksessa tai että ei käyttänyt puheenvuoroa tai ei tehnyt vastaehdotusta. Tärkeintä on että jäsen ei ole myötävaikuttanut päätöksen syntymiseen ja ilmoittanut sen jotenkin. Moitteenvarainen päätös on pätevä ja sitä on noudatettava, kunnes tuomioistuin on kumonnut päätöksen. Jäsenellä on kolme kuukautta aikaa päätöksen teosta panna kanne vireille tuomioistuimessa. Jäsenellä, joka ei ollut kokouksessa mukana ei tätä oikeutta ole.

Moittenvaraisuuden lisäksi yhdistyksen päätös voi olla pätemätön toisessakin tapauksessa. Yhdistyslain 33 §:ssä todetaan, että kokouksen päätös on moitekanteesta riippumatta mitätön seuraavissa tapauksissa:

• päätös loukkaa sivullisen oikeutta
• päätös vähentää jäsenellä sääntöjen mukaan olevaa erityistä etua
• päätös loukkaa olennaisesti sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan jäsenen yhdenvertaisuutta.

Mitätön päätös eroaa moitteenvaraisesta päätöksestä muun muassa siinä, että mitättömään päätökseen voi suhtautua ikään kuin sitä ei olisi tehtykään.

Suomessa eräs suuri koiriin liittyvä yhdistys on tehnyt päätöksiä, missä yhdistyksen määräämät sanktiot ovat ylettyneet henkilöihin, jotka eivät ole olleet yhdistyksen jäseniä. Nämä päätökset ovat mitättömiä ja niitä ei tietystikään tarvitse noudattaa. Kuinka edes pystyisi jos ei ole jäsen.

Sääntöjen mukaisia erityisetuja ovat sellaiset oikeudet, mitkä eivät koske kaikkia jäseniä, vaan vain jotain erityisryhmää, esimerkiksi jäsenen ikään perustuvia. Nämä erityisetuudet perustuvat yhdistyksen sääntöihin. Näitä sääntömääräyksiä vastaan olevat päätökset ovat mitättömiä.

Kolmas esimerkkitapaus mitättömistä päätöksistä, mihin olen lähiaikoina törmännyt, on metsästysseurojen tekemät päätökset, missä metsäkauriin metsästys olisi sallittu vain seuruemetsästyksenä. Tällainen päätös loukkaa jäsenten yhdenvertaisuutta. Jollekin jäsenelle osallistuminen seuruemetsästykseen voi olla mahdotonta esimerkiksi työvuorojen vuoksi. Saman kannan on ottanut myös Suomen metsästäjäliiton lakimies. Metsästysseurat eivät voi myösään kieltää minkään laillisen metsästysaseen käyttöä jonkun riistaeläimen metsästyksessä.

Päätöksen mitättömyyteen voidaan vedota kuinka kauan tahansa, eikä sillä ole mitään määräaikaa. Vaikka mitättömyyttä ei todeta moitteenvaraisen päätöksen tapaan tuomioistuimessa, olisi kuitenkin hyvä jos mitätön päätös todettaisiin kun se huomataan. Silloin päätös ei jäisi elämään ja sen noudattamisesta ei tulisi tapaa.

Oli päätös moitteenvarainen tai mitätön olisi se hyvä korjata tekemällä asiasta uusi päätös joko yhdistyksen sisällä tai nostamalla vahvistuskanne tuomioistuimessa. Tuomioistuimissa asioiden käsittely tuppaa vaan olemaan kovin kallista. Pienenkin asian käsittely kaikkine kuluineen maksaa tuhansia euroja. Pienen metsästysseuran kukkarolle tuo tekee ison loven ja kaikki on pois metsästysseuran oikeasta toiminnasta. Parastahan olisi jos asiat saataisiin sovittua ilman kalliita oikeuskuluja. Keskustelin erään laamannin kanssa käräjäoikeuden asioista. Hän sanoi osuvasti: ”Jos haluatte riidellä, niin kyllä meiltä siihen paikka löytyy”.