Riistakamerat ovat suosittuja työkaluja riistan seuraamiseen, metsästykseen ja luonnonvalokuvaukseen. Riistan kuvaamiseen tarkoitettujen kameroiden laatu paranee vuosi vuodelta, samalla kun niiden hinnat laskevat. Riistakameroita käytetään usein myös valvontakameroina esimerkiksi kesämökeillä. Ennen kameran laittamista kuvaamaan on hyvä perehtyä aiheen lainsäädäntöön.
Kun riistakameraa käytetään riistan seuraamiseen on sen käyttöön oltava maanomistajan lupa. Maanomistajilla on oikeus poistaa luvattomat kamerat omistamaltaan alueelta. Maanomistaja ei saa ottaa kameraa itselleen, vaan niitä on kohdeltava kuin löytötavaroita. Usein kameran omistaja selviää, kun ottaa yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan. Silloin voi palauttaa kameran omistajalleen ja varmaan siitä jonkinlainen nuhtelu seuraa.
Riistakamera kannattaa asentaa tukevasti, esimerkiksi riittävän isoon puuhun, ettei puun heiluminen huononna kuvan laatua. Suuntaa kamera kohti pohjoista mikäli se on mahdollista. Kuvaussuunnalla voi vähentää auringonvalon aiheuttamia häiriötä kuvanlaatuun. Puun heiluminen tuulessa tai suoran auringonvalon häiriöt voivat aiheuttaa ylimääräisiä hälytyksiä kamerasta puhelimeen tai sähköpostiin ja virheellisiä kuvia. Riistakamera kannattaa pyrkiä sijoittamaan mahdollisimman lähelle oletettuja kuvauskohteita. Kaikki kameran edessä olevat oksat ja heinät on hyvä poistaa.
Jos epäilet, että riistakamerasi voi joutua ilkivallan kohteeksi tai jopa varastetuksi, asenna kamera korkeammalle puuhun tai kiinnitä se puuhun ketjulla. Saatavilla on lukittavia koteloita, jotka kiinnitetään ketjulla puuhun. Harva kuitenkaan kulkee metsässä tikapuiden tai voimapihtien kanssa.
Riistakameran käyttö on nauhoittavaa videovalvontaa ja kameran tallentama kuva ja ääni ovat henkilötietolain mukaisia henkilötietoja, jos niistä pystyy tunnistamaan yksityishenkilön. Eläimillä ei ole yksityisyyttä. Myös metsäautotietä kuvaamaan asetetun riistakameran kuva, missä näkyy auton rekisterikilpi on henkilötieto. Lainsäädäntö rajaa siis kuvaamista tietyissä tilanteissa ja paikoissa. Kameralla ei saa kuvata toisen yksityisyyden suojan piirin kuuluvaa aluetta. Jos kameravalvonta tapahtuu oman kotirauhan piirissä, eli oman kodin ja pihapiirin alueella, jää se tietosuoja-asetuksen soveltamisen ulkopuolelle. Jokainen saa siis omalle pihalleen asentaa kameran valvomaan oman pihansa tapahtumia. Kuvaaminen ei saa ulottua naapurin pihan puolelle. Omaa pihapiiriään kuvaavan on siis suunnattava kameransa siten, että se ei kuvaa naapurin pihaa.
Suomessa on oikeustapaus, missä kesämökin omistaja asetti riistakameran omalle tontilleen, tarkoituksenaan selvittää, kuka käy katkomassa tontilla olevia puita. Naapurit haastoivat riistakameran omistajan oikeuteen, koska heidän mielestään kameralla kuvattiin myös heidän tonttiaan. Itä-Suomen hovioikeus tuomitsi kesämökin omistajan maksamaan 950 euron sakot salakatselusta.
Kameravalvonnasta on aina tiedotettava näkyvästi. Hyvä tapa on ilmoittaa valvonnasta myös silloin, kun kuvaaminen rajoittuu oman kiinteistön, kodin, mökin ja oman pihapiirin alueella. Henkilötiedot tulee hävittää heti, kun ne ovat tarpeettomia.
Lähteet:
Rikoslaki 24§, Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
Tietosuojalaki
Tietosuojavaltuutetun toimisto