Suomen riistakeskus on julkaissut oppaan metsästysseurojen yhdistystoiminnan avuksi. Opas on luettavissa Riistakeskuksen www-sivuilla: Opas metsästysseuran yhdistystoimintaan. Oppaassa kerrotaan yhdistystoiminnan perusasioista. Niitä noudattamalla saadaan metsästysseurojen toiminta sellaiseksi, että jäsenet ovat toimintaan tyytyväisiä.
Yhdistyslaki
Metsästysseuran kokouksen järjestäminen
Metsästysseuroissa pidetään yleensä vuosittain kaksi kokousta. Vuosikokous, joka on yleensä vuoden alussa ja kesäkokous juuri ennen uuden metsästysvuoden alkua. Vuosikokouksessa käsitellään metsästysseuran henkilövalinnat sekä talousasiat. Toinen metsästysseuroissa pidettävä yleinen kokous on kesäkokous. Kesäkokouksessa käsitellään tulevaan metsästyskauteen liittyvät asiat, kuten jäseniä koskevat metsästyskiintiöt.
Kokous onnistuu tai ei
Keväisin monet yhdistykset pitävät vuosikokouksiaan. Tuo kokous on tärkeä, siinä yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyslain heille suomaa ylintä päätäntävaltaa yhdistyksissä. Aina nuo kokoukset eivät kuitenkaan mene ihan nappiin. Usein yhdistyksen toimihenkilöt ei yksinkertaisesti tiedä riittävästi kokousjärjestelyistä tai voihan se olla pelkkää laiskuuttakin.
Muutos yhdistyksen kokouksen etäosallistumiseen
Yhdistyslaki on hieman muuttunut koronan vuoksi säädetyn poikkeuslain voimassaolon lakattua 30.6.2021. Yhdistyslain 17 §:ssä määritellään, miten yhdistyksen jäsenet käyttävät heille kuuluvaa päätösvaltaa yhdistyksessä. Poikkeuslaki mahdollisti jäsenen etäosallistumisen yhdistyksen kokoukseen etäyhteyden välityksellä ilman että yhdistyksen säännöt mahdollistaisivat sen. Monissa yhdistyksissä järjestettiinkin ns. hybridikokouksia, missä osa jäsenistä oli fyysisesti kokoontunut kokouspaikalle, kuten ennenkin ja osa jäsenistä liittyi kokoukseen etäyhteydellä kotoaan tai missä nyt sattui olemaankin, usein teams- tai zoom sovelluksella internetyhteyden kautta.
Yhdistyksen julkiset tiedot
Ukrainan sodan uutisista saimme lukea uutisia, missä kerrottiin, että Venäjä voisi jo tietää suomalaisten aseenkantoluvat ja metsästysseurojen jäsenet. Samassa uutisessa kerrottiin, että Venäjä olisi jo etukäteen etsinyt rekisteritiedot paikallisten asukkaiden aseenkantoluvista tai metsästysseurojen jäsenyyksistä. Toivon, että jollain viranomaisella olisi ”paniikkinappula” millä aserekisterin saa nopeasti tuhottua, tilanteen niin vaatiessa. En usko hetkeäkään, että mikäli aserekisteri on vielä olemassa, kun mahdollinen miehittäjä sitä vaatii, niin se saataisiin pidettyä enää salaisena. Salasanat ei auta jos rekisterin ylläpitäjä joutuu tilanteeseen, missä aseen piippu on suunnattu häneen ja sitä salasanaa kysellään hieman topakammin.
Jäsenen erottaminen yhdistyksestä
Jäsenen erottaminen yhdistyksestä on aina kovin mahdollinen rangaistus, mitä yhdistys voi jäsenelleen langettaa. Useimmin erottaminen on seurausta siitä, että jäsen jättää jäsenmaksunsa maksamatta. Siihen ei liity juurikaan mitään sen kummempaa dramatiikkaa. Jäsen on vaan päättänyt itse päättää jäsenyytensä, eikä ole tehnyt asiasta varsinaista eroamisilmoitusta ja jossain vaiheessa on yhdistyksessä vain todettava jäsen erotetuksi tai eronneeksi yhdistyksestä. Jäsenen erottaminen on aina perustuttuva lakiin tai yhdistyksen sääntöihin.
Metsäkauriin ongelmalliset metsästyssäännöt
Metsäkauriinmetsästys on, siitä lähtien kun se vuonna 2005 vapautettiin luvanvaraisuudesta, tuottanut monenlaisia ongelmatilanteita metsästäjille tai enemmänkin metsästysseuroille. Kyse on useimmiten siitä, kenellä on metsästysoikeus? Toinen monia askarruttanut asia on erilaiset metsästysseurojen asettamat rajoitukset metsäkauriin metsästykselle. Yritän tässä selkiyttää ongelmia perustuen lakiin ja Metsästäjäliiton Jahti-lehden lakipalstalla olleisiin kysymyksiin ja lehden käyttämien asiantuntijoiden vastauksiin.
Yhdistykset huijauksien kohteena
Jotkut yhdistykset ovat joutuneet ns. ”toimitusjohtajahuijauksen” kohteeksi. Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen tekeytyy yhdistyksen puheenjohtajaksi tai muuksi toimihenkilöksi ja pyrkii harhauttamaan yhdistyksen rahastonhoitajaa tekemään rahansiirron omalle huijaustililleen. Usein rahastonhoitajaa lähestytään sähköpostitse. Yhdistyksen vastuuhenkilöiden tiedot on kaivettu internetistä ja viestistä saakin vaikutelman, että viestin on lähettänyt oman yhdistyksen puheenjohtaja ja rahan siirrolla on kiire. Tekaistu sähköpostitili on luotu muistuttamaan kyseisen yhdistyksen vastuuhenkilön, kuten puheenjohtajan tai sihteerin sähköpostiosoitetta. Rahastonhoitajille lähetetyissä viesteissä on pyydetty maksamaan ulkomaanlasku nopeasti. Myös poliisi on tietoinen asiasta ja varoittanut eri alueilla ja paikkakunnilla yhdistyksille lähetetyistä tekaistuista laskuista, joissa kehotetaan tekemään tilisiirto ulkomaiselle pankkitilille.
Väliaikainen poikkeuslaki yhdistysten kannalta
Korona viruksen jyllätessä toista aaltoaan on tullut erilaisia rajoituksia, poikkeuskäytäntöjä ja vapaata kokoontumista rajoittavia sääntöjä. Yhdistysten toiminnan kannalta rajoituksia on tullut kokoontumisrajoitusten myötä. Eri puolella Suomea koronaviruksen leviäminen on eri vaiheessa. Tästä löytyy parhaiten tietoa THL:n sivuilta. Tällähetkellä Suomessa voidaan järjestä maksimissaan kymmenen hengen kokoontumisia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Kainuussa ja Satakunnassa raja on 20 henkilöä ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 50 henkilöä. Rajoitukset saattavat muuttua koronatilanteen muuttuessa alueellisesti. Suomessa on tullut käyttöön laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677). Laki on voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.
Jäsenten yhdenvertaisuus
Yhdistyslaissa ei suoraan sanota, mitä jäsenten yhdenvertaisuudella tarkoitetaan. Yhdistyslain 33§:n mukaan kuitenkin sellainen päätös on mitätön, joka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta (Mitättömiä päätöksiä käsittelin aiemmin artikkelissa Väärä päätös). Metsästysseuroissa ei jäsenten yhdenvertaisuus aina toteudu. Metsästysseuroissa jäsenten yhdenvertaisuuden toteutuminen kuuluu osaltaan myös yhdistyksen toiminnantarkastajien tehtäviin. PRH:n mukaan toiminnantarkastajien on tarkasteltava myös sitä, kohdellaanko yhdistyksen jäseniä tasavertaisesti yhdistyksen toiminnassa.
Yhdistyksen kurinpitotoimet
Yhdistyksellä on mahdollisuus kohdentaa jäseneensä erilaisia kurinpitotoimia, mikäli jäsen ei toimi yhdistyslain tai yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Yhdistyslaki määrittelee erottamisen perusteet mutta yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä jäsenelle myös muita, lievempiä kurinpitotoimia.
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus
Yhdistyksen nimenkirjoittaja on se, joka merkitään yhdistysrekisteriin yhdistyksen nimenkirjoittajaksi. Näin nimenkirjoittaja voi osoittaa rekisteriotteella ulkopuolisille, olevansa oikeutettu tekemään sopimuksia ja edustamaan yhdistystä. Samoin ulkopuolinen voi hankkimalla yhdistyksen rekisteriotteen varmistua siitä, että nimenkirjoittajalla on oikeus edustaa yhdistystä ja hän voi tehdä yhdistystä sitovia oikeustoimia. Nimenkirjoittajilla on oikeus tehdä myös suullisia sopimuksia ja oikeustoimia. Yhdistyksen rekisteriotteen voi tilata Patentti- ja rekisterihallituksen verkkopalvelusta sähköisenä. https://yhdistysrekisteri.prh.fi/ Tällä hetkellä sähköisen rekisterioteen hinta on 3,22€
Yhdistyksen hallituksen tehtävät ja päätäntävalta
Hallituksen toiminnalla on suuri merkitys siihen, miten hyvin yhdistys onnistuu toiminnassaan ja miten tyytyväisiä jäsenet ovat yhdistykseen. Yhdistyslain 16§:ssä kerrotaan, että päätösvalta yhdistyksessä kuuluu jäsenistölle ja seuraavassa pykälässä sanotaan jäsenten käyttävän päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Miksi sitten tarvitaan halllitus jos päätäntävalta on jäsenillä?
Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen
Koronaviruksen levitessä ympäri maailmaa on joukkokokoontumiset kielletty. Liikkumisrajoitukset ajoittuivat juuri nyt siihen aikaan, kun monet yhdistykset pitäisivät vuosikokouksiaan. Monien yhdistysen jäsenet ovat ehdottaneet kokousten pitämistä internetin välityksellä etäkokouksena. Etäkokouksella tarkoitetaan kokouksen pitämistä siten, että osallistujat eivät ole fyysisesti samassa paikassa, vaan jäsenet osallistuvat kokoukseen internetin välityksellä.
Toiminnantarkastajien rooli yhdistyksessä
Toiminnantarkastus yhdistyksessä tehdään lähinnä yhdistyksen jäsenten tiedontarpeita varten. Jäsenille täytyy antaa tietoa yhdistyksen hallinnosta ja varojen käytöstä.
Korvausvelvollisuus yhdistyksessä
Yhdistyslaki 39 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
Päivitetty vastaamaan yhdistyslain muutosta 8.2.2023
Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja tai muu, joka sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää (Yhdistyslain muutos 8.2.2023), on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/628)
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.
Vuosikokous lähestyy
Metsästysseuroissa ja muissakin yhdistyksissä alkaa pian olla käsillä vuosikokousten aika.
Jokaisen yhdistyksen on pidettävä ainakin yksi yhdistyksen kokous vuosittain yhdistyksen sääntöjen määräämänä aikana. Hallitus kutsuu jäsenet kokoukseen sääntöjen määräämällä tavalla. Monissa metsästysseuroissa on kaksi vuosittaista kokousta: vuosikokous ja kesäkokous. Nämä ovat niitä tilaisuuksia, missä yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyslain heille suomaa ylintä päätäntävaltaa. Vuosikokous pidetään yleensä vuoden alussa, kun tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös on tärkeässä asemassa kokouksessa, sillä vuosikokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta edellisen vuoden rahankäytöstä.
Yhdistyksen hallituksen tehtävät
Monien yhdistyksien hallituksissa tai johtokunnissa on hieman hämärtynyt, mitkä ovat hallituksen tehtävät tai mitä varten se hallitus on ylipäätänsä olemassa. Yhdistyslain mukaan, yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet. Jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa vuosikokoukseen, missä he sitä päätänvaltaansa käyttävät.