Viime syksyn teeri jäi saaliiksi kun olin Jiipin kanssa metsästämässä. Oli jo metsäkanalintujahdin viimeisiä päiviä. Lintuja ei mistään löytynyt, kunnes saavuimme erään hakkuuaukon reunaan. Huomasin noin sadan metrin päässä koivuissa teeriä ruokailemassa. Loppusyksystä olin ottanut kiväärin mukaan, juuri tällaista tilannetta varten. Otin kiväärin repusta, kävin mättäälle makaamaan ja komensin koiran viereeni maahan, Teeri ristikkoon, luoti matkaan ja nappiosuma. Etäisyys oli juurikin se, mihin oli kiväärin kohdistanut. Laukauksen lähdettyä, lähti Jiippikin kuin Nato-ohjus, etsi linnun ja toi sen minulle. Ihan mukava kanalintukauden lopetus.
Teeri
Tuulivoiman vaikutuksia eläimiin tutkittiin
Luonnonvarakeskus, LUKE selvitti tuulivoimalaloiden vaikutusta eri lintu- ja nisäkäsryhmiin. LUKE teki tutkimuksensa kirjallisuuskatsauksena, missä koottiin yhteen 84:n eri tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksia oli tehty 22:ssa eri maassa, joten kaikki tutkimuksissa mukana olevat lajit eivät välttämättä ole meillä Suomessa tavattavia lajeja. Tutkimuksessa tutkittiin populaatiokoon pienenemistä, muutoksia lintujen soidinkäyttäytymiseen, poikastuoton vähenemistä ja poikaskuolleisuuden kasvua.
Coq au vin eli riistalintua viinissä
Otsikko on hyvin vapaasti suomennettu. Coq au vin eli kukkoa viinissä on klassinen ranskalainen pataruoka, mikä tehdään nykyisin broilerinkoivista. Alunperin se on tehty varmaankin maatilan kukoista. Kukkokaan ei ole niitä kaikista mureimpia lihoja, joten pitkä haudutusaika sopii senkin lihaan hyvin. Samalla tavalla pataan sopii riistalintujen koivet. Käytin tähän kokonaisen fasaanin sekä teeren ja lehtokurpan koipia, mitkä ovat jääneet odottelemaan muista kokkailuista. Kaikki kannattaa käyttää hyödyksi.
Teeri, polentaa ja korvasienikastike
Aamuhämärässä hiippailtuani suon reunaan ja aikani istuskeltuani, lenteli teerikukko suon laitaan mäntyyn istuskelemaan. Ensin ajattelin, että on hieman liian kaukana mutta päätin kuitenkin kokeilla. Onneksi oli myös kivääri (6,5x55SE) mukana, vaikka en yleensä sitä kuljeta mukanani. Nappiosuma ja teeri löytyikin puun juurelta. Teeri on metson ohella arvostetuin riistalintu. Teeren kaveriksi tein paistettua polentaa, korvasienikastketta, kurpitsa- ja hernepyrettä sekä höyrytettyä broccolinia.
Lummesuon teeri ja Hasselbackan perunaa
Teeri on metson ohella suomalaisen metsästäjän perinteisin ja arvostetuin lintusaalis. Metsäkanalintujen kanta vaihtelee ajoittain ja nyt on ollut jo pari hyvää vuotta ja kanta on kestänyt hyvin metsästystä. Aina näin ei ole ollut ja metsäkanalintujen metsästystä on jouduttu rajoittamaan. Teeren liha on tummaa ja maku on voimakkaan riistainen. Teeren lihaa ei kannata kypsentää liikaa, koska se muuttuu helposti maksamaiseksi. Monet kypsentävät teeren kokonaisena, jolloin koivet ja siipilihat tuppaavat kuivumaan liikaa. Itse tykkään kypsentää rintalihat erikseen muista osista. Silloin saan kaikkiin sopivan kypsyyden.
Teeri-illallinen
Tein teeri-illallisen saaliiksi saamastani teerestä. Kovin hyvin tuokaan ei koiran seisonnassa pysynyt, vaan yritti paeta paikalta kun lähestyin sitä. Metsäkanalinnut ovat niin arkoja, että jos pysyvätkin paikoillaan kun koira saa seisonnan, niin viimeistään silloin lähtevät lentoon, kun metsästäjä lähestyy koiraa ja lintua.
Teeri jallukastikkeessa
Teeri on perinteisin suomalainen metsäkanalintu metson ohella. Viime syksy oli hyvä teerisyksy moneen vuoteen. Lintuja oli runsaasti ja muutaman onnistuin saamaan reppuunkin. Tämä teeri istahti puuhun ollessani kuvastamassa hakkuuaukon reunalla. Matka oli pitkä mutta sain piilossani vaihdettua tungsten-patruunan haulikkoon siten että teeri ei häiriintynyt. Ja tippuihan se. Jiippi sen sitten pajukosta kävi hakemassa. Mietinkin, että olisikohan tämäkin jäänyt löytymättä ilman koiraa.
Teeren rintaa punaviinikastikeessa
Viime syksy oli parhaita metsäkanalintukausista pitkään aikaan, ainakin täällä Keski-Suomessa. Muutama teeri tuli reppuunkin asti. Oma koira, saksanseisoja Jiippi, ilmeisesti kasvoi aikuiseksi ja tulosta alkoi tulla. Edellisenä syksynä meni paljon hyviä tilanteita hukkaan koira hölmöillessä metsäkanalintutilanteissa. Nyt on oppi mennyt perille ja ilmeisesti kokemus on myös tuonut varmuutta. Hyviä seisontoja ja räjähtäviä avansseja aroille linnuille tuli useita. Ainutkaan ampumani lintu ei mennyt hukkaa, vaan se mikä sai osuman, se saatiin reppuunkin. Itse asiassa yksi syy seisojan hankintaa oli juurikin tuo, että lintuja ei menisi hukkaan. Tämä teeri-illallisen valmistin täkkälihoista ja kuten yleensäkin teen niin sous-videessä. Teerelle tein kaveriksi punaviinikastikkeen. Lisukkeiksi lautaselle löysivät tiensä bataatti-porkkanasose sekä savustetut punajuuret sinihomejuustokreemillä, joka oli maultaan erinomainen yhdistelmä teerelle.
Kaijansuon kosteikkoprojekti osa 3
Kävin koiran kanssa teerijahdissa ja samalla kävin katsomassa miten kosteikkoprojekti on edennyt. Viime kerrasta ei mitään isompaa uutta ole tapahtunut alueella. Vettä on kosteikolla nyt enemmän kuin kesällä. Vieläkin toivoisin hieman lisää vedenkorkeutta idäpuoleiseen altaaseen. Se oli vieläkin hieman kuivan oloinen. Joutsenia lukuunottamatta, alueella ei näkynyt vesilintuja. Taivaanvuohi oli kuitenkin ihmettelemässä kosteikkoa kanssani. Teeriä ympäröivissä metsissä oli kiitettävästi, mutta kovin olivat arkoja, eivätkä pysyneet Jiipin seisonnassa vaan karkkosivat hyvissä ajoin.
Teertä suppilovahverokastikkeessa
Sattui aamulla niin onnellisesti, että vaimo halusi lähteä mukaan metsälle. Hyvä kun lähti tuomaan hyvää onnea ja kävi niin hyvin, että saatiin teeri eräksi. Jiippi juoksi hakkuuaukon reunaa, pysähyi seisomaan, siihen avanssi ja teeriparvi ilmaan. Osuman sai akkateeri ja Jiippi toikin sen käteen asti mallikkaasti. Siitä sitten vaimolle herkku illallinen hienon Ripasson kera.
Metsäkanalintujen poikasaika
Pian alkaa olla käsillä aika jolloin metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat. Haudonta-aika kestää metsäkanalinnulla noin 25 vuorokautta. Haudonta-ajan päätteeksi ensimmäisinä metsäkanalinnuista kuoriutuvat metson poikaset. Teeripoikueet kuoriutuvat toisena ja sitten pyy- ja riekkopoikueet. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti muutaman tunnin aikana. Kuoriuduttuaan untuvikot kuivattelevat emon alla noin vuorokauden ja sitten ne lähtevät emonsa johdattamana pesästään. Tuon vuorokauden aikana emo ei poistu pesästään, vaan viettää sen ajan poikasten turvana. Poistuttuaan emo ulostaa pesään eikä enää palaa pesäpaikalle poikasten kanssa.
Metsäkanalinnun muninta ja haudonta-aika
Metsäkanalinnut tulevat sukukypsiksi ensimmäisenä keväänään eli noin vuoden ikäisinä. Kaikki teerikanat, ikään katsomatta, yrittävät pesiä. Teerikukoista kaikki eivät pääse lisääntymään nuorina, vaan vasta noin kolmivuotiaina, mikäli elävät niin pitkään. Metsäkanalintu elää 5-8 vuotta. Teeren aikuiskannan vuotuinen kuolevuus on noin 50%
Metsäkanalintujen soidinaika
Metsäkanalinnuista metso ja teeri ovat ns. seka-avioisia. Ne muodostavat parisuhteen vastakkaiseen sukupuoleen vain pariutumisen ajaksi. Pyy ja riekko ovat yksiavioisia ja muodostavat pidemmän parisuhteen vastakkaiseen sukupuoleen.
Metsäkanalintujen kevät
Leuto ja vähäluminen talvi alkaa taittumaan kohti kevättä. Teeriä tuntuu nyt olevan paljon liikkeellä, vaikka syksyllä metsästyskauden lopussa vaikutti siltä, että ne ovat kadonneet tyystin kokonaan. Teerihavaintojen määrään vaikuttaa toki sekin, että nyt teeret ovat parvissa ja hyvin havaittavissa, kun ne istuskelevat puissa, eivätkä ole maassa syömässä, kuten syksyllä ennen lumien tuloa. Muutaman metsonkin olen talvella havainnut, vaikka niillä alueilla missä itse kuljeskelen ovat metsojen elinalueet kadonneet lähes täysin metsänhakkuiden myötä. Pyitä on aina silloin tällöin pyrähtänyt edestäni lentoon ja niitäkin tuntuu olevan runsaasti.
Riista ilmastonmuutoksen kourissa
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Sateisuus tulee lisääntymään, Etelä-Suomen lumimäärä vähenee ja lumisen ajan pituus lyhenee koko maassa. Pohjois-Suomessa lumimäärä saattaa lisääntyä väliaikaisesti. Tehtiinpä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mitä tahansa, ollaan tilanteessa, mikä vaikuttaa myös riistakantoihin ja riistalajeihin. Toiset riistalajit hyötyvät lämpimämän ilmaston tuomasta lumettomuudesta ja toisille lajeille lumettomuus tekee hallaa. Lumettomuuden lisäksi riistakantoihin vaikuttavat ilmaston lämpiämisen seurauksena muuttuva ravinnonsaanti ja kasvien menestyminen muuttuvassa ilmastossa.