Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus

Yhdistyksen nimenkirjoittaja on se, joka merkitään yhdistysrekisteriin yhdistyksen nimenkirjoittajaksi. Näin nimenkirjoittaja voi osoittaa rekisteriotteella ulkopuolisille, olevansa oikeutettu tekemään sopimuksia ja edustamaan yhdistystä. Samoin ulkopuolinen voi hankkimalla yhdistyksen rekisteriotteen varmistua siitä, että nimenkirjoittajalla on oikeus edustaa yhdistystä ja hän voi tehdä yhdistystä sitovia oikeustoimia. Nimenkirjoittajilla on oikeus tehdä myös suullisia sopimuksia ja oikeustoimia. Yhdistyksen rekisteriotteen voi tilata Patentti- ja rekisterihallituksen verkkopalvelusta sähköisenä. https://yhdistysrekisteri.prh.fi/ Tällä hetkellä sähköisen rekisterioteen hinta on 3,22€

Lue lisää

Etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen

Koronaviruksen levitessä ympäri maailmaa on joukkokokoontumiset kielletty. Liikkumisrajoitukset ajoittuivat juuri nyt siihen aikaan, kun monet yhdistykset pitäisivät vuosikokouksiaan. Monien yhdistysen jäsenet ovat ehdottaneet kokousten pitämistä internetin välityksellä etäkokouksena. Etäkokouksella tarkoitetaan kokouksen pitämistä siten, että osallistujat eivät ole fyysisesti samassa paikassa, vaan jäsenet osallistuvat kokoukseen internetin välityksellä.

Lue lisää

Väärä päätös

Yhdistysten kokouksissa tehdään koko jäsenistöä koskevia päätöksiä. Jossain tapauksissa, jos kokouksen puheenjohtaja tai kokousväki ei ole yhdistyslaista selvillä saattaa kokousväen tekemä päätös olla yhdistyslain vastainen. Yhdistystoiminta ja yhdistysoikeus ovat metsästysseuran jäsenille usein vieraita. Monesti perusasiat tunnetaan ja monet metsästysseurojen toimitamallit ovat vakiintuneet pitkältä ajalta ja niitä toteutetaan, vaikka ne olisivat vääriäkin. Pienissä metsästysseuroissa, missä jäsenistö ei vaivaudu tulemaan kokouksiin, jää päätösvalta usein pienelle porukalle. Päätökset tehdään enintä osaa yhdistyksen jäsenistöä kuuntelematta, vain omia tarkoitusperiä ajaen periaatteella: ”Kuka koviten huutaa saa haluamansa päätöksensä läpi”. Useimmiten kuitenkin kokousten päätökset ovat oikeita ja yhdistysdemokratiaa noudattavia.

Lue lisää

Vuosikokous lähestyy

Metsästysseuroissa ja muissakin yhdistyksissä alkaa pian olla käsillä vuosikokousten aika.

Jokaisen yhdistyksen on pidettävä ainakin yksi yhdistyksen kokous vuosittain yhdistyksen sääntöjen määräämänä aikana. Hallitus kutsuu jäsenet kokoukseen sääntöjen määräämällä tavalla. Monissa metsästysseuroissa on kaksi vuosittaista kokousta: vuosikokous ja kesäkokous. Nämä ovat niitä tilaisuuksia, missä yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyslain heille suomaa ylintä päätäntävaltaa. Vuosikokous pidetään yleensä vuoden alussa, kun tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös on tärkeässä asemassa kokouksessa, sillä vuosikokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta edellisen vuoden rahankäytöstä.

Lue lisää

Yhdistyksen hallituksen tehtävät

Monien yhdistyksien hallituksissa tai johtokunnissa on hieman hämärtynyt, mitkä ovat hallituksen tehtävät tai mitä varten se hallitus on ylipäätänsä olemassa. Yhdistyslain mukaan, yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet. Jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa vuosikokoukseen, missä he sitä päätänvaltaansa käyttävät.

Lue lisää