Kaijansuon kosteikkoprojekti osa 3

Kävin koiran kanssa teerijahdissa ja samalla kävin katsomassa miten kosteikkoprojekti on edennyt. Viime kerrasta ei mitään isompaa uutta ole tapahtunut alueella. Vettä on kosteikolla nyt enemmän kuin kesällä. Vieläkin toivoisin hieman lisää vedenkorkeutta idäpuoleiseen altaaseen. Se oli vieläkin hieman kuivan oloinen. Joutsenia lukuunottamatta, alueella ei näkynyt vesilintuja. Taivaanvuohi oli kuitenkin ihmettelemässä kosteikkoa kanssani. Teeriä ympäröivissä metsissä oli kiitettävästi, mutta kovin olivat arkoja, eivätkä pysyneet Jiipin seisonnassa vaan karkkosivat hyvissä ajoin.

Teertä suppilovahverokastikkeessa

Teertä suppiskastikkeessa, porkkana-peruna kakku ja punajuurikaviaaria
Teertä suppiskastikkeessa, porkkana-peruna kakku ja punajuurikaviaaria.

Sattui aamulla niin onnellisesti, että vaimo halusi lähteä mukaan metsälle. Hyvä kun lähti tuomaan hyvää onnea ja kävi niin hyvin, että saatiin teeri eräksi. Jiippi juoksi hakkuuaukon reunaa, pysähyi seisomaan, siihen avanssi ja teeriparvi ilmaan. Osuman sai akkateeri ja Jiippi toikin sen käteen asti mallikkaasti. Siitä sitten vaimolle herkku illallinen hienon Ripasson kera.

Lue lisää

Metsäkanalintujen poikasaika

Teeri petolinnun kynsissä. Kuva Von Wrightin maalauksesta.

Pian alkaa olla käsillä aika jolloin metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat. Haudonta-aika kestää metsäkanalinnulla noin 25 vuorokautta. Haudonta-ajan päätteeksi ensimmäisinä metsäkanalinnuista kuoriutuvat metson poikaset. Teeripoikueet kuoriutuvat toisena ja sitten pyy- ja riekkopoikueet. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti muutaman tunnin aikana. Kuoriuduttuaan untuvikot kuivattelevat emon alla noin vuorokauden ja sitten ne lähtevät emonsa johdattamana pesästään. Tuon vuorokauden aikana emo ei poistu pesästään, vaan viettää sen ajan poikasten turvana. Poistuttuaan emo ulostaa pesään eikä enää palaa pesäpaikalle poikasten kanssa.

Lue lisää

Metsäkanalinnun muninta ja haudonta-aika

Metson onnistunut pesintä

Metsäkanalinnut tulevat sukukypsiksi ensimmäisenä keväänään eli noin vuoden ikäisinä. Kaikki teerikanat, ikään katsomatta, yrittävät pesiä. Teerikukoista kaikki eivät pääse lisääntymään nuorina, vaan vasta noin kolmivuotiaina, mikäli elävät niin pitkään. Metsäkanalintu elää 5-8 vuotta. Teeren aikuiskannan vuotuinen kuolevuus on noin 50%

Lue lisää

Metsäkanalintujen kevät

Leuto ja vähäluminen talvi alkaa taittumaan kohti kevättä. Teeriä tuntuu nyt olevan paljon liikkeellä, vaikka syksyllä metsästyskauden lopussa vaikutti siltä, että ne ovat kadonneet tyystin kokonaan. Teerihavaintojen määrään vaikuttaa toki sekin, että nyt teeret ovat parvissa ja hyvin havaittavissa, kun ne istuskelevat puissa, eivätkä ole maassa syömässä, kuten syksyllä ennen lumien tuloa. Muutaman metsonkin olen talvella havainnut, vaikka niillä alueilla missä itse kuljeskelen ovat metsojen elinalueet kadonneet lähes täysin metsänhakkuiden myötä. Pyitä on aina silloin tällöin pyrähtänyt edestäni lentoon ja niitäkin tuntuu olevan runsaasti.

Lue lisää

Riista ilmastonmuutoksen kourissa

Rusakkokanta valtaa elintilaa metsäjänikseltä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Sateisuus tulee lisääntymään, Etelä-Suomen lumimäärä vähenee ja lumisen ajan pituus lyhenee koko maassa. Pohjois-Suomessa lumimäärä saattaa lisääntyä väliaikaisesti. Tehtiinpä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mitä tahansa, ollaan tilanteessa, mikä vaikuttaa myös riistakantoihin ja riistalajeihin. Toiset riistalajit hyötyvät lämpimämän ilmaston tuomasta lumettomuudesta ja toisille lajeille lumettomuus tekee hallaa. Lumettomuuden lisäksi riistakantoihin vaikuttavat ilmaston lämpiämisen seurauksena muuttuva ravinnonsaanti ja kasvien menestyminen muuttuvassa ilmastossa.

Lue lisää