Korvausvelvollisuus yhdistyksessä

Yhdistyslaki 39 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Päivitetty vastaamaan yhdistyslain muutosta 8.2.2023

Hallituksen jäsen, yhdistyksen toimihenkilö ja toiminnantarkastaja tai muu, joka sääntöjen perusteella hoitaa yhdistyksen hallintoon kuuluvaa tehtävää (Yhdistyslain muutos 8.2.2023), on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Työntekijän asemassa olevan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään erikseen. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ssä. (12.8.2016/628)
Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.
Kanne yhdistykselle aiheutetun vahingon korvaamisesta voidaan nostaa myös yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa.

Lue lisää

Riista ilmastonmuutoksen kourissa

Rusakkokanta valtaa elintilaa metsäjänikseltä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Sateisuus tulee lisääntymään, Etelä-Suomen lumimäärä vähenee ja lumisen ajan pituus lyhenee koko maassa. Pohjois-Suomessa lumimäärä saattaa lisääntyä väliaikaisesti. Tehtiinpä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mitä tahansa, ollaan tilanteessa, mikä vaikuttaa myös riistakantoihin ja riistalajeihin. Toiset riistalajit hyötyvät lämpimämän ilmaston tuomasta lumettomuudesta ja toisille lajeille lumettomuus tekee hallaa. Lumettomuuden lisäksi riistakantoihin vaikuttavat ilmaston lämpiämisen seurauksena muuttuva ravinnonsaanti ja kasvien menestyminen muuttuvassa ilmastossa.

Lue lisää

Jäniskäristys ja parmesanperunarulla

Jäniskäristys

Erilaiset käristykset ovat helppo tapa laittaa riistasta hyvää ruokaa. Käristykseen käy se huonompikin osa lihasta. Tunnetuin käristys Suomessa on varmaankin erittäin herkullinen poronkäristys. Käristys sopii suomalaiseen makuun erinomaisesti. Voimakas riistan maku aiheuttaa samalla sen, että ulkomaalaiset eivät sitä aina, jostain ihme syystä, osaa arvostaa. Kun useimpien riistalajien metsästys alkaa olla lopuillaan on helmikuu kuitenkin vielä parasta jänisaikaa. Tämä jänis jäi saaliiksi kun sattui ottamaan nopean lähdön kuusen alta. Lisukkeeksi tein parmesanperunarullan sekä keitin porkkanaa ja palsternakkaa. Porkkana ja palsternakka sopivat maultaan riistalihan kanssa erinomaisesti.

Lue lisää

Hanhipyörykät

Vielä löytyi syksyn hanhijahtireissun satoa pakkasesta. Käyttämäni liha oli merihanhea. Kirjoitin aiemmin blogiin artikkelin upeasta Vadstenan hanhijahtireissusta. Käy lukemassa.

Ainekset:
400g hanhen lihaa, voit toki käyttää muutakin riistaa.
100g pekonia
1 munaa
1 dl maitoa
1 sipuli raastettuna
1 dl korppujauhoa
1/2 tl muskottipähkinää jauheena
1/2 tl maustepippuria tai neilikkaa jauhettuna
anjovista oman maun mukaan
suolaa, pippuria

Lue lisää

Uudet rokotusmääräykset

Suomen kennelliitto muutti rokotusmääräyksiä. Tammikuun 24. päivä astui voimaan uudet rokotusmääräykset. Uusien määräysten mukaan koiralla, joka osallistuu Suomen kennelliiton alaisiin tapahtumiin tulee olla voimassa oleva rokotus penikkatautia, parvovirusta, maksatulehdusta ja raivotautia vastaan. Mitään muutosta ei tapahdu niille, jotka jo nyt ovat rokottaneet koiransa ns. kolmois- tai nelosrokotteilla. Noissa edellämainituissa rokotteissa ovat nuo uudet pakolliset mukana. Kolmoisrokete sisältää penikkatauti-, parvovirus- ja maksatulehdusrokotteen. Nelosrokotteessa on vielä lisänä rokote kennelyskää vastaan.

Lue lisää

Väärä päätös

Yhdistysten kokouksissa tehdään koko jäsenistöä koskevia päätöksiä. Jossain tapauksissa, jos kokouksen puheenjohtaja tai kokousväki ei ole yhdistyslaista selvillä saattaa kokousväen tekemä päätös olla yhdistyslain vastainen. Yhdistystoiminta ja yhdistysoikeus ovat metsästysseuran jäsenille usein vieraita. Monesti perusasiat tunnetaan ja monet metsästysseurojen toimitamallit ovat vakiintuneet pitkältä ajalta ja niitä toteutetaan, vaikka ne olisivat vääriäkin. Pienissä metsästysseuroissa, missä jäsenistö ei vaivaudu tulemaan kokouksiin, jää päätösvalta usein pienelle porukalle. Päätökset tehdään enintä osaa yhdistyksen jäsenistöä kuuntelematta, vain omia tarkoitusperiä ajaen periaatteella: ”Kuka koviten huutaa saa haluamansa päätöksensä läpi”. Useimmiten kuitenkin kokousten päätökset ovat oikeita ja yhdistysdemokratiaa noudattavia.

Lue lisää

Vietti ja viretila koirankoulutuksessa

Hyvin koulutetulla koiralla saalis tulee paremmin reppuun.

Lähes jokaiselle metsästyskoiran omistajalle on tuttu tilanne kun koira, joka on kotona totellut sille opetettuja asioita, ei yhtäkkiä tottele pienintäkään käskyä, aivan kuin se ei edes kuulisi mitään. Seisoja, joka linnun siivittäessä säntää linnun perään, eikä ajatustakaan, että se pysähtyisi, kuten kotona on opetettu. Mistä tuo tottelemattomuus johtuu? Miksi ajokoira ei tulekaan käskystä luokse tai hirven jäljillä oleva hirvikoira ei anna kiinni vaan sen kanssa joutuu juoksemaan kilpaa metsässä.

Lue lisää…

Metsäkauriin sisäfile

Kauriinfile

Metsäkauriin liha on ehdottomasti sieltä maukkaammasta päästä riistalihoja. Yleensä laitan riistalihat sous vide -keittimessä mutta kauriin sisäfileet ovat niin ohuet, että en usko sous videen tuovat niille mitään lisäarvoa. Niinpä tällä kertaa paistoin fileet pannulla. Pakastimesta löytyi vielä australiankelpie kasvattimme HiLikan löytämiä kanttarelleja niin tein niistä muhennoksen. Lisäksi porkkanapyrettä ja papuja sekä punaviinissä keitettyä päärynää ja lanttufondant.

Jos en olisi lupautunut tipattomaan tammikuuhun valitsisin viiniksi jonkun Ripassoviinin. Italaialaiset Ripassot, samoin kuin Amaronet sopivat mielestäni erinomaisesti riistan kanssa. Esimerkiksi Arancione Originale Ripasso 2016

Fileet:
2 metsäkauriin sisäfilettä
voita ja öljyä paistamiseen
timjamia
pippuria, suolaa

Paista fileet kuumalla pannulla. Fileet ovat niin ohuet, että paista varovaisesti noin minuutti puoleltaa. Heitä timjamin oksia sekaan. Tavoitteena medium kypsyys. Lue lisää…

Vuosi alkoi onnistuneella kaurisjahdilla

Metsökauris

Metsäkauriin metsästyksestä on tullut yksi suosikkilajeistani. Metsäkauriskanta on lisääntynyt Keski-Suomessa kiitettävästi. Kannan kasvun myötä myös kauriskolareita sattuu yhä useammin. Viime vuonna pienten hirvieläinten kolareita sattui Keski-Suomen maakunnassa ensimmäistä kertaa enemmän kuin hirvikolareita. Metsäkauriskantaa on aiheellista verottaa koska kanta on metsästystä kestävällä tasolla. Oman metsästysseurani alueella metsäkauriiseen törmää yhä useammin, muun jahdin yhteydessä, syksyn aikana. Metsäkauriin metsästys jakaa mielipiteitä paikallisissa asukkaissa. Toisten mielestä niitä ei pitäisi metsästää lainkaan, kun taas varsinkin metsänomistajien mielestä niitä olisi hyvä vähentää. Saalis, seuramme alueella, on kuitenkin ollut varsin maltillinen. Muutama kauris per vuosi. Lue lisää…

Pinaatti-Ricotta cannelloni hirvestä.

Hirven metsästäjillä on nyt pakastimet täynnä hirvenlihaa, joten siitäpä saa vaikka herkullisen cannellonin. Herkullinen bechamel kastike täydentää makua.

Cannelloni hirvestä

Täyte:
2 tl oliiviöljyä
2 rkl silputtua sipulia
100g hirven jauhelihaa. Muukin riista käy hyvin.
100g mortadella makkaraa
100g ilmakuivattua kinkkua
5 dl keitettyä pinaattia silputtuna
5 dl ricotta juustoa
2 dl raastettua parmesan juustoa (jätä 1dl päällysteeseen)
suolaa
pippuria
oreganoa
Kuullota sipuli lisää sekaan hirven jauheliha. Ruskista. Anna jäähtyä ja sekoita kulhossa loppujen aineiden kanssa. Mausta. Lue lisää…

Hanhenmetsästystä Ruotsissa

Olemme käyneet ystävieni kanssa hanhijahdissa Ruotsin Vadstenassa kaksi eri kertaa. Ensimmäinen reissu sai alkunsa kun katselimme upeita hanhijahtivideoita Youtubesta. Selvittelimme netistä eri palveluntarjoajia ja vertailimme hintoja. Kukaanhan ei voi taata saalista, niinkuin ei missään muussakaan metsästystapahtumassa. Vadstena kirkastui paikaksi, mistä kuulimme muiden hyviä kokemuksia. Vadstenassa hanhenmetsästystä järjestää ruotsalainen Gåsriket niminen yritys. Yrityksellä on suomalaisia oppaita, jotka toimivat yhteyshenkilöinä Suomessa. Gåsriket järjestää hanhijahteja Vätternin ja Tåkernin välisellä alueella Keski-Ruotsissa. Matkaa Tukholman satamasta on noin 250 kilometriä, kolmisen tuntia. Vättern ja Tåkern ovat Ruotsin parhaita lintujärviä. Gåsriketillä on käytössään noin 12 000 hehtaaria metsästysmaita. Yhteyshenkilönä Suomessa toimii oululainen Ari Mielikäinen. Arin kanssa on helppo tulla juttuun ja hän on erinomainen opas Vadstenan alueella ja osaa myös houkutella hanhiparvia kiitettävästi.

Lue lisää

Heinäsorsaa Virroilta

Heinäsorsaa ja uunijuureksia

Syksyllä sain ystäväni kautta mahdollisuuden osallistua sorsajahtiin Virroilla olevalla kosteikolla. Haaralan fasaanitilan kosteikolla ja lammella olikin runsaasti lintuja. Erittäin hieno kokemus ja asiantunteva opastus. Sieltä pyydetyistä heinäsorsista valmistui herkullinen illallinen. Alla resepti.

4 Heinäsorsan rintafilettä:
Irroita rintafileet sorsasta ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Laita fileet vakuumipussiin ja keitä sous vide -keittimessä 55 asteessa noin tunti. Jos sinulla ei ole sous vide -välineitä voit paistaa fileet pannulla pari minuuttia puoleltaan.

Lue lisää

Tutkapannasta videotarkastukseen

Sakseisoja tutkapanta kaulassa.

Monet ”vanhan liiton” seisojaharrastajat karttavat tutkapannan käyttöä seisovalla lintukoiralla. gps:n avulla toimivat tutkapannat tulivat mahdollisiksi metsästyskoirille jo parikymmentä vuotta sitten. Sitä ennen oli monesti ajokoirilla tutkapanta, mikä lähetti tietyn taajuista signaalia ja jota sitten käsilaitteella, missä oli harava antennin, etsittiin. Sillä saatiin suunta koiran pantaan ja etäisyyden pystyi arvioimaan signaalin voimakkuudesta ns. radiosuuntima periaatteella.

Lue lisää

Vuosikokous lähestyy

Metsästysseuroissa ja muissakin yhdistyksissä alkaa pian olla käsillä vuosikokousten aika.

Jokaisen yhdistyksen on pidettävä ainakin yksi yhdistyksen kokous vuosittain yhdistyksen sääntöjen määräämänä aikana. Hallitus kutsuu jäsenet kokoukseen sääntöjen määräämällä tavalla. Monissa metsästysseuroissa on kaksi vuosittaista kokousta: vuosikokous ja kesäkokous. Nämä ovat niitä tilaisuuksia, missä yhdistyksen jäsenet käyttävät yhdistyslain heille suomaa ylintä päätäntävaltaa. Vuosikokous pidetään yleensä vuoden alussa, kun tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös on tärkeässä asemassa kokouksessa, sillä vuosikokouksessa vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta edellisen vuoden rahankäytöstä.

Lue lisää

Metsästyskoiran valinta

Metsästys on antoisaa harrastamista ja liikkumista luonnossa. Pitkään minäkin metsästelin metsäkanalintuja pääasiassa yksinäni ns. pomppulintuja etsien. Joskus sellaisen sattui myös saaliiksi saamaan kun sattui lintuparka päästämään kulkijan liian lähelle. Sehän ei vielä riitä vaan on myös osuttava siihen lintuun haulikolla. Joskus, kun palaset olivat kaikki loksahdelleet kohdalleen ja planeetat oikeassa asennossa, sain minäkin teeren tiputettua. Ja sehän sattui tippumaan tietysti sellaiseen pusikkoon, että eihän sitä sieltä pitkänkään etsimisen jälkeen löytynyt.

Lue lisää

Yhdistyksen hallituksen tehtävät

Monien yhdistyksien hallituksissa tai johtokunnissa on hieman hämärtynyt, mitkä ovat hallituksen tehtävät tai mitä varten se hallitus on ylipäätänsä olemassa. Yhdistyslain mukaan, yhdistyksen ylintä päätäntävaltaa käyttävät yhdistyksen jäsenet. Jäsenet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa vuosikokoukseen, missä he sitä päätänvaltaansa käyttävät.

Lue lisää

Riistanhoitoa

Talvi on tullut ja lumet sen myötä. Eteläisin Suomi on säästynyt lumisateilta ja siellä maa onkin lumeton. Täällä Keski-Suomessa alkaa lumipeitettä olla jo reilusti. Metsäneläimien ruoan hankinta vaikeutuu lumipeitteen myötä ja nyt on viimeistään jo aika täyttää ruokintapaikat. Nisäkkäille kelpaa heinät, varsinkin jos ne on suolattu, ja nuolukivet. Lintujen ruokavalio koostuu tähän aikaan vuodesta havupuiden neulasista ja lumettomilla mailla myös mustikan varvut tekevät kauppansa.

Ruokintapaikka

Lintujen ruokinnalla autetaan lintuja pysymään paremmassa kunnossa kylmän talven yli. Mitä paremmassa kunnossa metsäkanalinnut keväällä ovat, sitä parempi poikastuotto on odotettavissa. Jäniksille voi kaataa haapoja, jonka kuoria jänikset mieleään syövät. Haavat kelpaavat myös hirville talvisaikaan. Haapojen kaataminen vaatii aina maanomistajan luvan, joten niitä ei kannata mennä ihan omin luvin kaatelemaan.

Mikäli alueelle on istutettu peltokanalintuja esim. fasaaneja on talvinen ruokinta tärkeää, kun halutaan lintujen säilyvän talviajan yli kevääseen saakka.