Herkullista riistaruokaa, tiukkaa yhdistysasiaa ja koiramaista elämää. Parhaat riistaruokareseptit. Monipuoliset reseptit teeri-, metso-, pyy-, jänis-, hirvi-, metsäkauris- ja valkohäntäpeurareseptit.
Uusi eläinten hyvinvointilaki tuo muutoksia monien eläinten kohteluun ja toivottavasti joiltain osin parantaa ainakin räikeimpiä eläinten hyvinvointiin liittyviä asioita. Yleisesti sanottuna lain tarkoitus on että eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa.
Suomessa on toiminnassa olevia tuulivoimaloita jo lähes 1400 kappaletta. Lisää rakennetaan koko ajan ja suunnitelmia on valmiina lähes 7000:lle uudelle tuulivoimalalle. Tuulivoima-alueilla saa metsästää ja monet tuulivoimalapuistot tulevatkin metsästysmaille ja ne vaikuttavat monien riistaeläinten käyttäytymiseen ja myös meidän metsästäjien käyttäytymiseen. Kirjoitin aiemmin tuulivoimaloiden vaikutuksista riistaeläimiin artikkelissa: Tuulivoiman vaikutuksia eläimiin tutkittiin Tuulivoimayhdistys teki oppaan metsästyksestä tuulivoimapuistoissa. Oppaan tavoite on taata turvallisuus, metsästysmahdollisuudet ja tuulivoimantuotanto samalla alueella. Oppaassa kerrotaan miten tuulivoimaloiden suunnittelu-, rakennus- ja toimintavaihe vaikuttavat metsästykseen alueilla.
Luonnonvarakeskus, LUKE selvitti tuulivoimalaloiden vaikutusta eri lintu- ja nisäkäsryhmiin. LUKE teki tutkimuksensa kirjallisuuskatsauksena, missä koottiin yhteen 84:n eri tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksia oli tehty 22:ssa eri maassa, joten kaikki tutkimuksissa mukana olevat lajit eivät välttämättä ole meillä Suomessa tavattavia lajeja. Tutkimuksessa tutkittiin populaatiokoon pienenemistä, muutoksia lintujen soidinkäyttäytymiseen, poikastuoton vähenemistä ja poikaskuolleisuuden kasvua.
Lainsäätäjät ovat suuressa viisaudessaan tehneet lakialoitteen, mikä muuttaisi Metsähallituksen erävalvonnasta annettua lakia, metsästyslakia ja kalastuslakia. Lakialoitteessa hallitus haluaa laajentaa erätarkastajien toimivaltuuksia siten, että valvontaviranomaisella olisi nykyistä laajemmat oikeudet tarkastaa, henkilön saaliin ja pyyntivälineiden lainmukaisuus. Lakimuutosten tavoitteena on tehostaa Metsähallituksen erävalvontaa sekä erityisesti metsästys- ja kalastuslainsäädännön noudattamista.
Lyijyhaulien käyttökielto kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä tuli voimaan 16.2.2023. Pitkään ihmeteltiin, että mitä alueita tulee rajoituksen piiriin. Nyt asiaa on kuitenkin selvennetty Maanmittaulaitoksen karttapalvelussa.
Vaimoni toimii koiranäyttelyissä tuomarina, joten matkustin hänen mukanaan Tšekkiin Valticeen. Tuossa pikkukylässä Tšekin tasavallan eteläosassa pidettiin Tšekin australiankelpie ja welsh gorgi klubin erikoisnäyttely ko. roduille ja vaimoni oli kutsuttu sinne tuomariksi. Näyttelypaikka oli todella upea Valticen linnan piha. Kelikin oli loistava ja meikäläisittäin jopa kuuma 32 astetta.
Riistakamerat ovat suosittuja työkaluja riistan seuraamiseen, metsästykseen ja luonnonvalokuvaukseen. Riistan kuvaamiseen tarkoitettujen kameroiden laatu paranee vuosi vuodelta, samalla kun niiden hinnat laskevat. Riistakameroita käytetään usein myös valvontakameroina esimerkiksi kesämökeillä. Ennen kameran laittamista kuvaamaan on hyvä perehtyä aiheen lainsäädäntöön.
Metsästysseurat asettavat jäsenilleen metsästyskiintiöitä pienriistalle. Metsästyskiintiöiden tarkoitus on pitää riistasaaliit kohtuullisena riistakantoihin nähdenja säilyttää riistakannat kestävällä tasolla pitkällä aikavälillä. Metsäkauriilla on myös yleensä metsästysseuran asettamat kiintiöt. Metsäkauriiden kiintiöt voivat olla suuriakin niiden tihentymäalueilla Etelä-Suomessa ja huomattavan pienet alueilla, missä metsäkauriita on vähemmän. Saaliskiintiöt metsäkauriilla ovat henkilökohtaisia tai seurakohtaisia kiintiöitä.
Perustin uuden ruokintapaikan hieman yli vuosi sitten ja tavoitteena on saada metsäkauriit käymään siinä ruokailemassa. Tarjolla on ollut kauraa automaatista, heinää ja satunnaisesti porkkanoita sekä nuolukivi. Asensin paikalle riistakameran kuvaamaan kaikki ruokintapaikalla kävijät. Kauriita ja valkohäntäpeuroja on ruokintapaikalla käynyt satunnaisesti. Myös jokunen jänis on silloin tällöin siinä vieraillut. Närhiä paikalla käy enemmän kuin riittävästi. Talven aikana ruokinnalla ei käynyt yhtään metsäkaurista, eikä myöskään valkohantäpeuroja, vaikka tarjolla oli myös porkkanoita. Mainittakoon tässä että metsäkauriskanta on alueella hyvä ja valkohäntäpeurojakin on alueella jonkin verran.
Metsästysseuramme, Sisä-Suomen metsästysseura, osti kolme vuotta sitten Vapolta käytöstä poistetun turvesuon. Tarkoitus oli rakentaa alueelle kosteikko ja saada seuran jäsenille sorsastuspaikka. Kosteikolle oli tarkoitus houkutella Karstulan Peuralammen alueen ympärisöstä vesilintuja pesimään ja muodostaa alueelle metsästystä kestävä vesilintukanta parantamalla vesilintujen elinoloja. Samalla luotaisiin suotuisia elinympäristöjä myös kahlaajalinnuille.
Metsäkauriinmetsästys on, siitä lähtien kun se vuonna 2005 vapautettiin luvanvaraisuudesta, tuottanut monenlaisia ongelmatilanteita metsästäjille tai enemmänkin metsästysseuroille. Kyse on useimmiten siitä, kenellä on metsästysoikeus? Toinen monia askarruttanut asia on erilaiset metsästysseurojen asettamat rajoitukset metsäkauriin metsästykselle. Yritän tässä selkiyttää ongelmia perustuen lakiin ja Metsästäjäliiton Jahti-lehden lakipalstalla olleisiin kysymyksiin ja lehden käyttämien asiantuntijoiden vastauksiin.
Muutaman tyhjän reissun jälkeen hilauduin taas aamuhämärässä tuttuun passipaikkaan pellonreunaan. Olin saanut vihjeen tuttavalta, että pellolla on näkynyt metsäkauriin tuoreita jälkiä. Sinnehän sitä piti suunnistaa, kun jäi kevätpukkikin saamatta. Keväällä näin pukin kyseisellä pellolla ja sain sen kerran jopa kiikarin ristikkoonkin mutta sillä kertaa matkaa liikaa, enkä tohtinut ampua kun mielessä oli vielä edellisen kevään pitkä jäljitys.
Erilaiset kyttäyskopit ovat alkaneet yleistymään Suomessakin. Kyttäyskoppi on kehittyneempi versio ampumatornista. Useinhan kyttäyskoppeja on näkynyt Keski-Euroopan peltojen laidoissa. Pääasiallisesti kyttäyskoppia taidetaan käyttää peurojen ja kauriiden, sekä pienpetojen metsästyksessä. Hyvä kyttäyskoppi on sellainen, mikä piilottaa metsästäjän hyvin ja metsästäjän on siellä mukava oleskella useammankin tunnin yhtäjaksoisesti. Mikäli kyttäyskoppia käytetään kylminä vuodenaikoina on hyvä olla eristetyt seinät ja jonkinlainen lämmitin. Lämmitystä valittaessa on huomioitava riittävästä ilmanvaihdosta ja siitä, että mahdolliset savut ja kaasut johdetaan turvallisesti ulos. Metsästäjän kohde-eläimet käyttävät myös hajuaistiaan, joten kopista tulevat mahdolliset hajut on syytä johtaa riittävän korkealle. Kyttäyskoppi vaatii aina maanomistajan luvan ja hyväksynnän kopin sijainnille.
Perinteisesti metsästys Suomessa ollut sellaista, että mies kävelee metsässä riistaa etsien apuvälineenä useimmiten vain haulikko ja koira. Onpa joskus ollut aika jolloin ruutiaseen tilalla on ollut keihäs. Edelleen arvostetaan sellaista metsästystä, missä saaliin saamiseksi joutuu näkemään mahdollisimman paljon vaivaa. Uuden teknologian tulo metsästykseen on kohdannut joidenkin metsästäjien osalta paljon vastustusta. Miksi uutta teknologiaa vastustetaan?
HELMI-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on hoitaa laajoja elinympäristökokonaisuuksia. Hankkeessa muun muassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä, kosteikoita ja ranta-alueita, hoidetaan perinneympäristöjä, kunnostetaan pienvesiä ja ranta-alueita. Soiden, lintuvesien ja kosteikoiden kunnostaminen ja hoitaminen liittyy vahvasti myös metsästäjien intresseihin. Kukapa metsästäjä ei haluaisi metsästystä kestäviä ja vahvempia riistakantoja. Metsästäjät ovat myös suurin luonnosuojelutyötä tekevä harrastajaryhmä.
Covid-19 viruksen jyllätessä jo toista vuotta on moniin harrastuksiin tullut erilaisia rajoitteita. Kokoontumisrajoitus koskee koko Suomea ja useamman hengen kokoontumisia yhteen. Pahimmillaan rajoitukset koskivat koko Uuttamaata, eikä sieltä päässyt matkustamaan muualle Suomeen. Tuo rajoitus on kuitenkin jo poistunut, koska silläkään ei pystytty estämään tuon virusperkeleen leviämistä koko valtakuntaan. Nyt suunitellaan tiukempia liikkumisrajoituksia, joissa on liuta erilaisia poikkeuksia. Monet ovat siirtyneet hoitamaan työnsä etäyhteyksien kautta omista kotitoimistoistaan ja yhdistystoimintaankin on poikkeuslailla sallittu kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien kautta. Kokemukset etätyöskentelystä on ollut niin positiivisia, että myös Suomen Saksanseijojakerho on päättänyt sallia osallistumisen KAER-kokeisiin etänä.
Suomen luonnossa esiintyvistä pienpedoista eli pienistä ja keskisuurista petonisäkkäistä kettu, näätä, kärppä, mäyrä, supikoira, minkki, petolinnuista kanahaukka, sekä varislinnuista korppi, varis ja harakka vaikuttavat merkittävästi metsäkanalintujen tiheyteen. Pienpedoista kettu, supikoira, näätä, minkki, kärppä ja mäyrä ovat metsästyslain mukaan riistaeläimiä. Linnuista korppi poronhoitoalueella, varis ja harakka ovat rauhoittamattomia eläimiä. Poronhoitoalueen ulkopuolella korppi on rauhoitettu. Supikoira ja minkki ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Kanahaukka on EU-direktiivin mukainen rauhoitettu petolintu. Kaikki nuo edellä mainitut eläimet käyttävät ravinnokseen metsäkanalintuja tai niden munia. Ne eivät kuitenkaan ole suurin tekijä metsäkanalintukantojen katoon, vaan kuten metsästyskin, lisänä kokonaisuudessa. Suurin tekijä metsäkanalintujen vähentymiseen ovat metsäkanalintujen elinympäristöissä tapahtuneet muutokset, metsien hakkuut ja ojitukset.
Koiralla pitää olla jotain tekemistä myös metsästyskauden ulkopuolella. Enkä nyt tarkoita pelkästään koiran fyysisen kunnon ylläpitämistä, vaan jotain aivojumppaa ja mielekästä aktivointia. Koiran fyysisen kunnon ylläpito on itsestään selvyys, jonka jokainen metsästäjä hoitaa. On turha odottaa syksyllä huippusuorituksia koiralta, joka on rapakunnossa ja makoillut puoli vuotta sohvalla tai tarhassa. Yhtä tärkeää on hoitaa koiran mielenterveyttä, tarjoamalla sille jotain järkevää tekemistä. Yleisesti ajatellen, koiran nenän käyttö on sellaista tekemistä, mistä koira pitää ja jos nenänkäyttöharjoitukset tehdään koiralle riittävän monipuoliseksi, tukee se hyvin myös metsästyksessä tarvittavia taitoja. Puhumattakaan koiran tarpeesta keksiä itselleen jotain tekemistä, turhautuessaan joutenoloon. Tuo, koiran itsensä keksimä tekeminen, ei aina miellytä omistajaa. Lisäksi nenänkäyttöharjoitukset poistavat koiran stressiä ja tekee koirasta oma-aloitteisemman ja keskittyneemmän. Tottelevaisuuskoulutus on myös hyvää harjoitusta kaikille koiraroduille. Se on loistavaa off-season harjoittelua metsästyskoirille. Kaikenlaiset tottelevaisuus-, jäljitys- ja etsimisharjoitukset tukevat syksyllä alkavaa metsästys- ja koekautta.
Metsästysseuran tärkein omaisuus on niiden metsästyksenoikeuden vuokrasopimukset. Ilman metsästysalueita monet metsästysseurat olisivat turhia. Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen. Maanomistaja voi päättää itse kenelle antaa oikeuden metsästää maillaan. Suomessa on hyvin harvalla ihmisellä on niin paljon maata itsellään, että maanomistaja voisi omilla maillaan harrastaa järkevää metsästystä. Keskimäärin metsänomistajan alueen koko on noin 32ha. Pienikokoisia, alle 20 hehtaarin metsätiloja on lukumääräisesti selvästi eniten. Suomalainen metsänomistaja on keskimäärin yli 60-vuotias ja hän omistaa 45 hehtaaria metsää. Suomessa on vain 73 henkilöä, jotka omistavat metsää yli 1000 hehtaaria. Tilarakenne on muutoksessa: tällä hetkellä syntyy lisää sekä pieniä, alle 10 hehtaarin tiloja että suuria, yli 100 hehtaarin tiloja. Pirstoutumisen syynä ovat tavallisesti perinnönjaot. Metsästysseuran kannalta on olennaista huomoioida, että maanomistus pirstoutuu ja maanomistajat vanhentuvat, eivätkä nykyisten maanomistajien perilliset enää asu maaseudulla, niillä seuduilla missä heidän maanomistuksensa sijaitsee.
Aseiden säilytystä koskevan lainmuutoksen siirtymäaika päättyy 30.11.2020. Joulukuun ensimmäisestä päivästä alkaen kaikilla, joilla on yli viisi asetta on oltava murtoturvallinen lukittu turvakaappi. Eli siis yleensä aseiden säilytystä varten tehty asekaappi.
Ampuma-aselain 106§:n mukaan ampuma-ase tulee säilyttää luvanhaltijan vakituisessa asunnossa, muussa paikassa, jossa hän pysyvästi oleskelee, tai näihin kiinteästi liittyvässä tilassa, joka turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaa näitä. Erillinen piharakennus tai autotalli, kerrostalon yhteiset varastotilat tai kesämökki eivät pääsääntöisesti ole hyväksyttyjä säilytystiloja. Asunnon yhteydessä kiinteästi oleva varasto tai autotalli sen sijaan ovat hyväksyttyjä säilytyspaikkoja. Asettaan voi laillisesti säilyttää myös toisen henkilön kotona vastaavissa tiloissa, jos hänellä on oikeus kyseisen aseen hallussapitoon. Patruunoihinkin pääsy saa olla vain niillä henkilöllä, joilla on oikeus pitää niitä hallusssaan. Säilytyvaatimukset koskevat muuta kuin tilapäistä säilytystä. Näihin lukittuihin tiloihin ei saa olla pääsyä kuin niillä, joilla on luvat vastaaviin aseisiin.Uusi säilytysvaatimus koskee aseiden haltijaa vain silloin, jos hänellä on säilytettävänään enemmän kuin tuo mainittu viisi asetta tai yksikin erityisen vaaralliseksi (erva) luettava ase. Erva-aseet eivät yleensä ainakaan ole metsästyksessä käytettäviä aseita.
Omassa Tikka T3X kiväärissä ei ole mielestäni riittävästi säädettävää laukaisuvastusta, joten tilasin omaan kivääriin uuden hennomman jousen laukaisukoneistoon. Jousta en löytänyt Suomesta, joten tutkailin ulkomaisia verkkokauppoja ja sieltä löytyikin MCarbon tuote Tikka T3:een ja uudempaan Tikka T3X:ään. Saman jousi käy valmistajan mukaan siis molempiin malleihin. Valitettavasti USA:an ja Kanadan verkkokaupat eivät toimita tuota pientä jousta Suomeen. Tutkailemalla heidän jälleenmyyntiverkostoa löysin Ruotsista aseliikkeen F&K Sportin, joka myy ko. tuotetta hintaan 295SEK. Heidän verkkokaupassa ei ole mahdollista maksaa yleisimmillä luottokorteilla, mutta kun tekee tilauksen, he lähettävät laskun sähköpostiin. Maksamalla laskun he toimittavat tuotteen postin kautta tilaajalle. Toimitus oli kiitettävän nopea. Jousen hinta lähes tuplaantui pankin maksukulujen ja postikulujen jälkeen. EDIT 13.10.2020: Sain FB-ryhmästä tiedon, että jousia myy Suomessa Anon Ase ja Tukku hintaan 7€.
Kävin koiran kanssa teerijahdissa ja samalla kävin katsomassa miten kosteikkoprojekti on edennyt. Viime kerrasta ei mitään isompaa uutta ole tapahtunut alueella. Vettä on kosteikolla nyt enemmän kuin kesällä. Vieläkin toivoisin hieman lisää vedenkorkeutta idäpuoleiseen altaaseen. Se oli vieläkin hieman kuivan oloinen. Joutsenia lukuunottamatta, alueella ei näkynyt vesilintuja. Taivaanvuohi oli kuitenkin ihmettelemässä kosteikkoa kanssani. Teeriä ympäröivissä metsissä oli kiitettävästi, mutta kovin olivat arkoja, eivätkä pysyneet Jiipin seisonnassa vaan karkkosivat hyvissä ajoin.
Kanalintukauden aloituspäivä oli erittäin sateinen ainakin täällä Keski-Suomessa. Eipä houkutellut juuri metsään lähteä. Toinen päivä olikin sään puolesta loistava. Aamulla viitisen astetta lämmintä ja tuuli sopiva koiran työskentelyä ajatellen. Sain ystävältäni kutsun lähteä katselemaan metsäkanalintuja heidän metsästysseuransa alueelle. Metsokanta pitäisi riistakolmiolaskentojen mukaan olla nousussa ja ystäväni omienkin havaintojenkin mukaan alueella on näkynyt useita helikopterin kokoisia metsoja. Mennessäni kävin toisaalla katsastamassa kyyhkypaikan ja ryyppäsin siellä odotellessani aamukahvit. Yksi kyyhkykin yritti paikalle, mutta sain sen säikytettyä etemmälle parilla loistavalla ohilaukauksella.
Hankin itselleni TC hunting riistarepun. Riistareppu on tarkoitettu erityisesti koiran kanssa tapahtuvaan metsästystykseen. Hyvin tuota reppua voi käyttää ilman koiraakin. Reppu tosin hieman helpottaa koiran kouluttamista ja sen kanssa kulkemista ja metsästystä. Aiemmin käytin päiväreissuilla perinteistä reppua, missä on mukana jakkara. Useimmin tuo jakkara on lisäpainona mukana turhan takia, sillä metsässä kulkiessa aina löytyy kanto tai muu maastonkohta mihin voi istahtaa. TC hunting riistarepun suunnittelussa on ollut mukana kokenut koirankouluttaja ja koirankoulutuksen näkökulmat ovat olleet suuressa roolissa suunnittelutyössä.
Sain mahdollisuuden päästä ensimmäisten joukossa tutustumaan Lapua Test Centeriin. Lapua Test Center on Vanhassa Paukussa, Lapuan vanhan patruunatehtaan alueelle, juuri avattu yritys. Yritys tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden erilaisiin ammuntaharjoitteluihin ja patruunoiden testaukseen, sekä koukuttavaan metsästystilanteiden virtuaaliseen videoharjoitteluun.
Joitain viikkoja sitten Keskisuomalaisesta otettiin yhteyttä ja Keskisuomalaisen Erä ja luonto -liitteen toimittaja halusi tehdä jutun IhanaMies blogista ja riistaruoasta.
Sisä-Suomen Metsästysseuran kosteikkoprojekti on herättänyt kiinnostusta Suomen Metsästäjäliitossa ja muissa metsästysseuroissa. Metsästäjäliitto kirjoitti aiheesta jutun verkkolehti Jahtimediaan: https://jahtimedia.fi/luonnossa/rakennetuista-kosteikoista-apu-taantuville-vesilinnuille
Ostin kanalintukokeita varten vanhan Sauer & Sohn 12/70 rinnakkaispiippuisen haulikon. Haulikko on vuosimallia 1964 ja erittäin hyväkuntoinen, eikä uudistukselle oli sinänsä ollu tarvetta, mutta haulikko on tehty oikekätiselle ja minä olen vasenkätinen. Ammun siis vasemmalta puolen ja oikea käsi on etutukilla. Haulikossa on poskipakka tukin vasemmalla puolella. Siis täysin turha minulle. Niinpä päätin hieman uudistaa tukkia paremmin minulle sopivaksi.
Kosteikkoalueita on vuosikymmenten aikana kadonnut kuivatustoiminnan seurauksena. Samalla on hävinnyt monien lintulajien pesimäpaikkoja. Kosteikot toimivat elinympäristönä monipuolisille vesi-, ranta-, ja kahlaajalinnustoille sekä toimivat luonnon omina vesistöjen puhdistusalueina. Metsästysseurojen tavoitteena on tarjota elinympäristöjä etenkin vesilinnuille ja saada kosteikoille metsästystä kestävät vesilintukannat.
Pian alkaa olla käsillä aika jolloin metsäkanalintujen poikaset kuoriutuvat. Haudonta-aika kestää metsäkanalinnulla noin 25 vuorokautta. Haudonta-ajan päätteeksi ensimmäisinä metsäkanalinnuista kuoriutuvat metson poikaset. Teeripoikueet kuoriutuvat toisena ja sitten pyy- ja riekkopoikueet. Poikaset kuoriutuvat lähes samanaikaisesti muutaman tunnin aikana. Kuoriuduttuaan untuvikot kuivattelevat emon alla noin vuorokauden ja sitten ne lähtevät emonsa johdattamana pesästään. Tuon vuorokauden aikana emo ei poistu pesästään, vaan viettää sen ajan poikasten turvana. Poistuttuaan emo ulostaa pesään eikä enää palaa pesäpaikalle poikasten kanssa.
Maanviljelijöiden sadon syöneet valkoposkihanhet ovat olleet kovasti lehtien ja uutisten otsikoissa. Vaikka en itse ole maanviljelijä, niin voin kuvitella tunteen kun huomaa oman työn ja eläimille tarkoitetun rehun katoavan kutsumattomien vieraiden suihin. Vaikka valtio korvaisi kaiken työn ja menetetyn sadon ei se aina auta. Sitä rehua kun ei ole saatavana, vaikka sitä yrittäisi ostaa.
Kauriiden määrä on hyvässä kasvussa myös Keski-Suomessa. Samalla on kasvanut myös kauriskolareiden määrä. Kevyenä eläimenä kauriskolarissa yleensä selvitään säikähdyksellä sekä vaurioituneella autolla ja kauris on monesti se ottavampi osapuoli.
Keväinen pukkijahti on perinteinen keskieurooppalainen tapa, josta on tullut osa myös suomalaista metsästysperinnettä. Keväällä pukkijahti alkaa 16.5 ja päättyy kesäkuun puolivälissä. Kauriit liikkuvat ympäri vuorokauden, mutta itse olen vähäiset kaurissaaliit saanut aamuhämärässä. Kauris on arka ja vaikeasti saavutettava riistaeläin. Kauriin näkö ei ole kovin hyvä, mutta haju- ja kuuloaisti sitäkin terävämpiä. Passimiehen on kuitenkin paras olla liikkumatta, sillä sen se kauris kyllä huomaa ja häipyy paikalta.
Metsäkanalinnut tulevat sukukypsiksi ensimmäisenä keväänään eli noin vuoden ikäisinä. Kaikki teerikanat, ikään katsomatta, yrittävät pesiä. Teerikukoista kaikki eivät pääse lisääntymään nuorina, vaan vasta noin kolmivuotiaina, mikäli elävät niin pitkään. Metsäkanalintu elää 5-8 vuotta. Teeren aikuiskannan vuotuinen kuolevuus on noin 50%
Metsäkanalinnuista metso ja teeri ovat ns. seka-avioisia. Ne muodostavat parisuhteen vastakkaiseen sukupuoleen vain pariutumisen ajaksi. Pyy ja riekko ovat yksiavioisia ja muodostavat pidemmän parisuhteen vastakkaiseen sukupuoleen.
Koiraa apunaan käyttävien metsästäjien käyttöön on nyt keksitty uusi elektroninen apuväline lintulajien tunnistukseen: NoseBird, koiran nenäimplantti. NoseBird käyttää hyödykseen koiran erittäin hyvää hajuaistia. NoseBird osaa tunnistaa sen lintulajin, minkä hajumolekyylejä koiran nenään tulee. NoseBird lähettää koiran nenään tulevien hajumolekyylien tiedot koiran aivoihin. Sieltä tieto palautuu nenäimplantin avulla metsästäjän käyttämään käsilaitteeseen. Alkuvaiheessa NoseBird on yhteensopiva Garminin Alpha 100 tutkapannan kanssa. Tutkapannan sijaintitietojen lisäksi Garmin näyttää tiedon siitä, mitä lintulajia koira milloinkin seisoo. NoseBird osaa siis tulkita onko koiralla seisonnassa metso, teeri, pyy vai riekko.
Leuto ja vähäluminen talvi alkaa taittumaan kohti kevättä. Teeriä tuntuu nyt olevan paljon liikkeellä, vaikka syksyllä metsästyskauden lopussa vaikutti siltä, että ne ovat kadonneet tyystin kokonaan. Teerihavaintojen määrään vaikuttaa toki sekin, että nyt teeret ovat parvissa ja hyvin havaittavissa, kun ne istuskelevat puissa, eivätkä ole maassa syömässä, kuten syksyllä ennen lumien tuloa. Muutaman metsonkin olen talvella havainnut, vaikka niillä alueilla missä itse kuljeskelen ovat metsojen elinalueet kadonneet lähes täysin metsänhakkuiden myötä. Pyitä on aina silloin tällöin pyrähtänyt edestäni lentoon ja niitäkin tuntuu olevan runsaasti.
Kirjoitin aiemmin aiheesta Vuosikokous lähestyy ja sivusin artikkelissa hallitusten jäsenten jumiutumisesta ja heikosta vaihtuvuudesta. Itse tulin valituksi Sisä-Suomen Metsästysseuran johtokuntaan ja sihteeriksi vuonna 2014. Sisä-Suomen Metsästysseura on pitkät perinteet omaava metsästysseura. Metsästysseura on yksi maamme vanhimpia ja perustettu vuonna 1926. Artikkelissa ehdotin, että hallitusten puheenjohtajan ja jäsenten toimikausia olisi hyvä rajoittaa. Nyt on oma rajoitukseni tullut ajankohtaiseksi. Tullessani valituksi tehtävään ajattelin, että viisi vuotta johtokunnassa olisi maksimiaika. Siinä ajassa johtokunnan jäsen ehtii kertoa omat ajatuksensa ja ideansa metsästysseuran kehittämiseksi ja myös pyrkiä toteuttamaan niitä. Jos olisin johtokunnassa pitempään olisi se vain samojen asioiden yhä uudelleen toistamista. Nyt on kaikki ideat annettu.
Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään, ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. Näin alkaa metsästyslain 51§, missä määrätään koiranpidosta. Vaikka kyseessä on metsästyslaki, koskee sama laki kaikkia koiria, oli se sitten pieni ja suloinen chihuahua tai upea ja uljas metsästyskoira. Koira on kuitenkin pidettävä aina kytkettynä toisen maalla ilman maanomistajan tai metsästysoikeudenhaltijan lupaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen keskilämpötilan arvellaan nousevan noin 3-6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Sateisuus tulee lisääntymään, Etelä-Suomen lumimäärä vähenee ja lumisen ajan pituus lyhenee koko maassa. Pohjois-Suomessa lumimäärä saattaa lisääntyä väliaikaisesti. Tehtiinpä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mitä tahansa, ollaan tilanteessa, mikä vaikuttaa myös riistakantoihin ja riistalajeihin. Toiset riistalajit hyötyvät lämpimämän ilmaston tuomasta lumettomuudesta ja toisille lajeille lumettomuus tekee hallaa. Lumettomuuden lisäksi riistakantoihin vaikuttavat ilmaston lämpiämisen seurauksena muuttuva ravinnonsaanti ja kasvien menestyminen muuttuvassa ilmastossa.
Dronien tulo markkinoille herätti uteliaimmissa metsästäjissäkin kiinnostuksen dronen käyttöön metsästyksen apuvälineenä. Vanhoillisimmat luonnollisesti vastustivat uuden välineen käyttöä ja julistivat sen heti pannaan samalla tavalla kuin kiikaritähtäimet niiden tullessa saataville.
Metsäkauriin metsästyksestä on tullut yksi suosikkilajeistani. Metsäkauriskanta on lisääntynyt Keski-Suomessa kiitettävästi. Kannan kasvun myötä myös kauriskolareita sattuu yhä useammin. Viime vuonna pienten hirvieläinten kolareita sattui Keski-Suomen maakunnassa ensimmäistä kertaa enemmän kuin hirvikolareita. Metsäkauriskantaa on aiheellista verottaa koska kanta on metsästystä kestävällä tasolla. Oman metsästysseurani alueella metsäkauriiseen törmää yhä useammin, muun jahdin yhteydessä, syksyn aikana. Metsäkauriin metsästys jakaa mielipiteitä paikallisissa asukkaissa. Toisten mielestä niitä ei pitäisi metsästää lainkaan, kun taas varsinkin metsänomistajien mielestä niitä olisi hyvä vähentää. Saalis, seuramme alueella, on kuitenkin ollut varsin maltillinen. Muutama kauris per vuosi. Lue lisää…
Olemme käyneet ystävieni kanssa hanhijahdissa Ruotsin Vadstenassa kaksi eri kertaa. Ensimmäinen reissu sai alkunsa kun katselimme upeita hanhijahtivideoita Youtubesta. Selvittelimme netistä eri palveluntarjoajia ja vertailimme hintoja. Kukaanhan ei voi taata saalista, niinkuin ei missään muussakaan metsästystapahtumassa. Vadstena kirkastui paikaksi, mistä kuulimme muiden hyviä kokemuksia. Vadstenassa hanhenmetsästystä järjestää ruotsalainen Gåsriket niminen yritys. Yrityksellä on suomalaisia oppaita, jotka toimivat yhteyshenkilöinä Suomessa. Gåsriket järjestää hanhijahteja Vätternin ja Tåkernin välisellä alueella Keski-Ruotsissa. Matkaa Tukholman satamasta on noin 250 kilometriä, kolmisen tuntia. Vättern ja Tåkern ovat Ruotsin parhaita lintujärviä. Gåsriketillä on käytössään noin 12 000 hehtaaria metsästysmaita. Yhteyshenkilönä Suomessa toimii oululainen Ari Mielikäinen. Arin kanssa on helppo tulla juttuun ja hän on erinomainen opas Vadstenan alueella ja osaa myös houkutella hanhiparvia kiitettävästi.
Talvi on tullut ja lumet sen myötä. Eteläisin Suomi on säästynyt lumisateilta ja siellä maa onkin lumeton. Täällä Keski-Suomessa alkaa lumipeitettä olla jo reilusti. Metsäneläimien ruoan hankinta vaikeutuu lumipeitteen myötä ja nyt on viimeistään jo aika täyttää ruokintapaikat. Nisäkkäille kelpaa heinät, varsinkin jos ne on suolattu, ja nuolukivet. Lintujen ruokavalio koostuu tähän aikaan vuodesta havupuiden neulasista ja lumettomilla mailla myös mustikan varvut tekevät kauppansa.
Lintujen ruokinnalla autetaan lintuja pysymään paremmassa kunnossa kylmän talven yli. Mitä paremmassa kunnossa metsäkanalinnut keväällä ovat, sitä parempi poikastuotto on odotettavissa. Jäniksille voi kaataa haapoja, jonka kuoria jänikset mieleään syövät. Haavat kelpaavat myös hirville talvisaikaan. Haapojen kaataminen vaatii aina maanomistajan luvan, joten niitä ei kannata mennä ihan omin luvin kaatelemaan.
Mikäli alueelle on istutettu peltokanalintuja esim. fasaaneja on talvinen ruokinta tärkeää, kun halutaan lintujen säilyvän talviajan yli kevääseen saakka.