Herkullista riistaruokaa, tiukkaa yhdistysasiaa ja koiramaista elämää. Parhaat riistaruokareseptit. Monipuoliset reseptit teeri-, metso-, pyy-, jänis-, hirvi-, metsäkauris- ja valkohäntäpeurareseptit.
Koiria, metsästystä, herkullista riistaruokaa ja vähän vakavampaakin yhdistysasiaa. Ne ovat tämän blogin aiheena. Oma metsästysharrastus on alkanut, kuten se monesti miehillä alkaa, aluksi isän kanssa ja myöhemmin itsenäisesti. Metsästyksen myötä kiinnostus riistaruokaan on luontainen seuraus. Arvokas raaka-aine ansaitsee mielestäni paremman kunnioituksen kuin se monesti saa. Koirat ovat tulleet elämään eri kautta kuin metsästys. Vaikka isällä […]
Read more
Riista on eettisesti parasta lihaa mitä voimme syödä. Riistaeläin on elänyt luonnonmukaisen ja lajinomaisen elämän. Metsästäjän saaliiksi saama riista on arvokasta raaka-ainetta ja sitä tulee käsitellä sen mukaisesti. Riistaa laitetaan usein ruoaksi liian helposti ja perinteisesti sitä ei ole juurikaan maustettu. Minun mielestä riista ansaitsee enemmän. Vähän enemmän aikaa ja vaivaa niin riistasta saa hienon […]
Read more
Viikarista toimivaksi apulaiseksi. Koirat ovat yksilöitä ja siitä johtuen koirankoulutus ei aina ole helppoa. Se mikä toimii toiselle, ei välttämättä toiselle toimikaan. Koiran kouluttamisen problematiikkaan liittyy myös paljon vanhanaikaisia uskomuksia. Nykyaikaisilla koulutusmenetelmillä koirasta saadaan kumppani, joka tekee asiat mielellään, iloisesti ja nopeasti. Koirat osiossa pohditaan ja pähkäillään niitä asioita, mitkä eivät ole itsestään selviä ja […]
Read more
Viime syksyistä heinäsorsaa ja sen kaveriksi savupekonilla höystettyä risottoa. Makuyhdistelmän kruunuksi paahdettua vuohenjuustoa. Sorsan, samoin kuin ankan makupariksi sopii erinomaisesti appelsiini. Mielestäni tässä annoksessa kaikki maut sopivat täydellisesti toisiinsa.
Metsäkauriin sisäfilee on niin mureaa lihaa, että niitä ei juurikaan tarvitse kypsentää. Sisäfileille riittää se, että ne nopeasti pyöräytetään paistinpannun kautta lautaselle. Metsäkauriin sisäfileet ovat niin pienet, että niitä tarvitaan pari per ruokailija. Niille tein kaveriksi sitruunaisen palsternakkapyreen. Sen pirteän sitruunainen aromi sopi erinomaisesti paistetun lihan ja perunoiden kaveriksi. Samalle lautaselle eksyi höyrytettyä varsiparsakaalia ja aiolia. Aiolin kanssa pitää olla varovainen ettei valkosipulin voimakas maku hallitse liikaa ja peitä alleen herkkää metsäkauriin fileen makua.
Viime syksyn pyynnistä löytyi pakastimesta vielä yksi kyyhkykin. Viime syksyinen kyyhkyjahti ei onnistunut kovin hyvin, vaan jostain syystä kyyhkyt eivät eksyneet meidän pyyntimestoille. Jotain kuitenkin tuli reppuunkin asti. Yhdestä kyyhkystä ei kovin isoa ateriaa kahdelle valmistu, joten tein siihen hieman reilummat lisukkeet. Kyyhkyn kaveriksi lautaselle valmistui hernepyre, paahdettuja porkkanoita, perunoita ja hunajalla terästettyä aiolia.
Sorsaa voi valmistaa monella eri tavalla. Yleisimmin sorsa paistetaan uunissa tai pannulla pelkät täkkälihat. Kokeilin valmistaa sorsaa hieman eri tavalla. Tein ensin nyhtöpossu ohjeita mukaellen sorsasta ylikypsää repimiskelpoistasta lihaa ja sekoitin sen Parmesaanikastikkeeseen. Lopputulos oli erinomainen! Pelkästään nyhtösorsakin olisi ollut hyvää ja nyt tuon kastikkeen ja pastan kanssa todella maittava. Nyhtösorsasta pitääkin keksiä jotain muuta herkkua.
Riistanvartijan vuoka, Gamekeeper’s Pie, on riistainen versio kuuluisasta englantilaisesta paimenen piiraasta tai vuoasta, Sheperd’s Pie:sta. Yleensä Sheperds’s Pie valmistetaan jauhetusta lampaanlihasta. Jos käytetään naudanlihaa, muuttuu nimi Cottage Pie:ksi.
Nimestään huolimatta Kiovan kana ei ole ukrainalainen ruoka, vaan venäläinen. Kiovan kana keksittiin hotelli Ukrainassa, Pietarissa 1900- luvun alussa. Kiovan kana valmistetaan usein avamalla tasku linnun rintalihaan ja laittamalla täytteet sisälle. Sen voi valmistaa myös siten, että nuijitaan rintalihat ohueksi ja kääritään täytteet sisälle. Riistaversio valmistui tällä kertaa fasaanista. Fasaani on oman koiran, Jiipin kanssa saaliiksi saatu urosfasaani.
Höyryävän kuuma riistapata on parasta, mitä kylmänä talvi-iltana voi saada ja joka varmasti miellyttää kaikkia perheenjäseniä ja ystäviä. Tämä irlantilainen riistapata sisältää mureaa hirvenlihaa ja vihanneksia, jotka on maustettu paksulla oluella ja runsailla mausteilla. Olueksi sopii porter tai stout-tyyppinen olut. Kun kyseessä on irlantilainen ruoka on Guinness ehkä kuitenkin etuoikeutettu. Lihaksi sopii luonnollisesti muukin riistaliha kuin hirvi. Jos riistaa ei ole saatavilla, naudanliha käy myös. Irlantilainen riistapata on sekoitus riistaa, porkkanoita ja perunoita, jotka kaikki on haudutettu pitkään täyteläisessä olutliemessä. Niidenkin mielestä, jotka eivät pidä oluen mausta, pata maistui eriomaisesti.
Pasta bolognese eli tomaattinen jauhelihakastike on klassikko italialainen ruokalaji, joka valmistetaan yleensä naudan jauhelihasta. Metsäkauriista tulee yleensä myös jauhelihaa, ja se on täydellinen jauheliha myös bolognese kastikkeeseen.
Fasaanistakin on moneksi. Yritän keksiä aina uusia tapoja valmistaa riistaa. Fasaani on meillä hieman harvinaisempi riistaruoka, eikä perinteitä sen kokkaamiseksi oikein ole. Muualta maailmasta toki löytyy paljonkin resptiikkaa, kun jaksaa netin syövereistä etsiä. Tämäkin fasaani tuli saaliiksi seisovan koiran Jiipin ansiosta. Ilman koiraa fasaani on hankala löydettävä, se on todella hyvä piiloutumaan aluskasvillisuuteen.
Joskus on hyvä hieman keventää ruokavaliota. Salaatit ovat siihen hyvä apu. Riistasta harvemmin tehdään salaatteja mutta caesarsalaatti sopii hyvin riistan kaveriksi. Caesarsalaatti on lähtöisin Meksikosta, missä italiasta tullut siirtolainen Caesar Cardini kehitti salaatin Yhdysvaltojen itsenäisyyspäiväksi. Yleensä caesarsalaatti tehdään romainesalaatin lehdistä. Lisänä on usein paahdetuttuja leipäkuutioita eli krutonkeja ja broileria. Tässä salaatissa broilerin tilalla oli fasaania ja romainesalaatin lisänä myös jäävuorisalaattia.
Sattui syksyllä niin hyvä tuuri, että törmäsin pariin metsoon. Itseasiassa koirahan ne löysi. Jiippi etsi lintuja hakkuuaukon reunasta nuoresta männiköstä. Yhtäkkiä näin sen pysähtyvän jämäkästi seisomaan. Jiipin asennosta huomasi, että nyt ollaan tosissaan. Hiippailin lähemmäksi Jiippiä ja annoin avanssikäskyn Jiipille. Jiippi lähti räjähtäväasti eteenpäin, niinkuin se aina tekee kun kyseessä on metsäkanalintu. Mitään ei löytynyt ja ajattelin jo, että siitä on lintu lähtenyt, juuri ennenkun saavuimme lähistölle. Samassa kun harmittelin tilannetta, yläpuoleltani puusta lähti metso kovan ryminän kanssa lentoon. PAM ja teräshaulit lähtivät Benellin piipusta yli 500 m/s nopeudella kohti pakoon pyrkivää salomaiden kuningasta. Huomasin heti, että nyt sattui kohdilleen ja näin linnun tippuvan alas. Jiippi syöksyi samassa varmistamaan tilanteen hyppääämällä makaamaan tippuneen ison linnun päälle. Siitä ei enää karata. Kova tuuletus päälle ja kehuin koiraa. Kovin olimme juhlatuulella, enkä sitten ehtinyt reagoimaan kun samaisesta puusta pölähti lentoon toinenkin metso. Se meni menojaan. Mahdollisuus oli tuplaan, mutta enpäs huomannut katsoa ylöspäin.
Yleensä kun saan saaliiksi metsäjäniksen tai rusakon leikkaan ulkofileet irti, enkä laita niitä siihen perinteiseen jänispataan. Ulkofileet ovat riittävän isot, että niistä syö kaksi henkilöä. Siis file/henkilö. Koska, minulla ei ole ajokoiraa ovat jänikset yleensä muun metsästyksen sivusaaliita. Joskus kuitenkin innostun lähtemään kyttäilemään jäniksiä ihan erikseenkin. Metsäjänikset ja rusakot lähtevät iltaisin liikkeelle auringon laskettua. Liikettä riittää aamuhämärään asti. Kuutamoiltoina talvisin, näkyvyys riittää jänisten kyttäilyyn läpi yön.
Itsenäisyyspäivänä on yleensä aika hiljaista ja silloin onkin aikaa askarrella keittiössä pitemmän kaavan kautta. Halusin tehdä itsenäisyyspäiväksi jotain suomalaista. Mikäpä se on suomalaisempaa kuin riistaruoka. Ihan kuitenkaan en pysytellyt kaikkien raaka-aineiden kohdalla kotimaisuudessa. Heinäsorsan kaveriksi lautaselle päätyi perunaa ja appelsiinikastiketta sekä pikkelöityä punasipulia ja sitruunageeliä. Sitrushedelmien hapokkuus sopii mielestäni erittäin hyvin heinäsorsan rinnalle.
Metsäjänis alkaa pian olemaan harvinaisempi saalis kuin serkkunsa rusakko eli peltojänis. Saalismäärät ovat jo samaa luokkaa. Metsäjänis on väistymässä lumirajan vetäytyessä hiljalleen pohjoisemmaksi ja antaa samalla tilaa rusakon leviämiselle. Maullisesti metsäjänis on riistaisempi kuin rusakko. Rusakon maku on miedompi ja hienostuneempi kuin metsäjäniksen. Tämä jänis jäi saaliiksi metsäkanalintujahdin sivusaaliina Jiipin seisoessa jänistä kuusen juuressa.
Tein teeri-illallisen saaliiksi saamastani teerestä. Kovin hyvin tuokaan ei koiran seisonnassa pysynyt, vaan yritti paeta paikalta kun lähestyin sitä. Metsäkanalinnut ovat niin arkoja, että jos pysyvätkin paikoillaan kun koira saa seisonnan, niin viimeistään silloin lähtevät lentoon, kun metsästäjä lähestyy koiraa ja lintua.
Jauhoin jäniksen jalat ja huonommat osat jauhelihaksi ja tein siitä maukkaan pupuburgerin. Paahdoin sämpylöitä pannulla, siten että sain niihin hieman väriä ja näyttävän parilakuvion pintaan. Kasaa burgerit siten, että pohjan päälle tulee majoneesia, sen päälle salaatti, pihvi, tomaattisiivut, juustokastiketta, pekonit ja kansi päälle. Kyllä maistui.
Yleensä jäniksestä valmistetaan jotain pataruokaa. Olen yrittänyt keksiä uusia tapoja käyttää riistalihaa ja teinkin nyt jäniksen koivista käristyksen, jonka käytin pizzan täytteeksi. Metsäjäniksen sain eräksi ollessanin koirani Jiipin kanssa kanalintujahdissa. Jiippi haistoi jäniksen kuusen alta ja tällä kertaa osuin heti ekalla.
Metsäkauriinmetsästys on, siitä lähtien kun se vuonna 2005 vapautettiin luvanvaraisuudesta, tuottanut monenlaisia ongelmatilanteita metsästäjille tai enemmänkin metsästysseuroille. Kyse on useimmiten siitä, kenellä on metsästysoikeus? Toinen monia askarruttanut asia on erilaiset metsästysseurojen asettamat rajoitukset metsäkauriin metsästykselle. Yritän tässä selkiyttää ongelmia perustuen lakiin ja Metsästäjäliiton Jahti-lehden lakipalstalla olleisiin kysymyksiin ja lehden käyttämien asiantuntijoiden vastauksiin.
Muutaman tyhjän reissun jälkeen hilauduin taas aamuhämärässä tuttuun passipaikkaan pellonreunaan. Olin saanut vihjeen tuttavalta, että pellolla on näkynyt metsäkauriin tuoreita jälkiä. Sinnehän sitä piti suunnistaa, kun jäi kevätpukkikin saamatta. Keväällä näin pukin kyseisellä pellolla ja sain sen kerran jopa kiikarin ristikkoonkin mutta sillä kertaa matkaa liikaa, enkä tohtinut ampua kun mielessä oli vielä edellisen kevään pitkä jäljitys.
Olen pitänyt potkia eräänä sitkeimmistä ruhon osista mitä eläimestä löytyy. Ja niin se taitaa ollakkin, mutta pitkällä haudutusajalla potkistakin saa mureaa ja maukasta. Monesti potkista tehdään osso buccoa leikkaamalla niistä kiekkoja. Nyt kypsensin metsäkauriin potkat kokonaisina. Jouduin hieman lyhentämään potkia sahaamalla, jotta ne mahtuivat pataan paremmin.
Onnistuin taas saamaan saaliiksi metsäkauriin. Menin kauriskytikselle aamunkoitteessa, itse asiassa mennessäni passipaikalle oli vielä täysin pimeää. Kun alkoi jo hämärtämään soittelin buttoloa pellon reunassa. Mitään ei näkynyt. Jonkin ajan kuluttua rusakko loikki pellonreunassa ja ajattelin, että saan edes jotain saalista kun ammun tuon rusakon. Rusakko reppuun ja takaisin passiin. Olin jo luovuttamassa ja otin mukavamman asennon kiveä vasten nojaillen. Pyy vihelteli takanani pusikossa. Otin pyypillin taskusta ja aloin keskustelemaan pyyn kanssa. Samalla huomasin kaurispukin pellolla noin sadan metrin päässä. Kävin makaamaan ja otin pukin ristikkoon. Puristin liipaisinta ja Tikka sanoi KLIK.
Erilaiset terriinit ja pateet ovat erinomaisia alkupaloja riistaillalliselle tai vaikkapa välipalaksi. Terriini ja pateen ero on vain rakenteessa. Terriini on karkeampi ja patee hienompi rakenteeltaan. Tapaslautasille erinomainen lisä, varsinkin kun pateen on itse valmistanut saaliiksi saaduista riistaeläimistä. Samalla tulee hyödynnettyä suurempi osa riistaeläimestä. Tällä kertaa tein metsäkauriin maksasta pateeta kahdella eri tavalla.
Kävin taas kerran sorsajahdin aloituksessa 20.8. Liminganlahdella. Odotukset olivat taas korkealla, kuten aina. Menimme paikalle jo edellisiltana ja tarkoitus oli mennä varaamaan hyvät paikat jo illalla ja viettää yö veneen pohjalla nukkuen. Kova vesisade sai medät kuitenkin toisiin ajatuksiin ja veneessä yöpyminen vaihtui laavulla hengailuun ja autossa nukkumiseen. Aamu oli onneksi hieman parempi ja saimmekin hyvät paikat Liminganlehden pusikoista. Porukkaa ei tänä vuonna ollut kovin paljoa, ehkä arkipäivä ja huono keli ei kaikkia houkutellut. Kova tuuli, sadekuurot ja aallokko aiheutti hieman ongelmia, eikä vene oikein pysynyt paikalla kaislikossa. Kovasti keinutti vielä illalla maissakin. Vesilintuja lenteli alueella runsaasti, mutta kovin korkealla lentelivät. Pääsin testaamaan itseladattuja teräspartuunoita, joiden lähtönopeus on hieman yli 500m/s. Erittäin hyviä, paljon parempia kuin kaupan paukut. Näistä kirjoitan oman jutun hieman myöhemmin. Muutamia sorsiakin saatiin saaliiksi.
Erilaiset kyttäyskopit ovat alkaneet yleistymään Suomessakin. Kyttäyskoppi on kehittyneempi versio ampumatornista. Useinhan kyttäyskoppeja on näkynyt Keski-Euroopan peltojen laidoissa. Pääasiallisesti kyttäyskoppia taidetaan käyttää peurojen ja kauriiden, sekä pienpetojen metsästyksessä. Hyvä kyttäyskoppi on sellainen, mikä piilottaa metsästäjän hyvin ja metsästäjän on siellä mukava oleskella useammankin tunnin yhtäjaksoisesti. Mikäli kyttäyskoppia käytetään kylminä vuodenaikoina on hyvä olla eristetyt seinät ja jonkinlainen lämmitin. Lämmitystä valittaessa on huomioitava riittävästä ilmanvaihdosta ja siitä, että mahdolliset savut ja kaasut johdetaan turvallisesti ulos. Metsästäjän kohde-eläimet käyttävät myös hajuaistiaan, joten kopista tulevat mahdolliset hajut on syytä johtaa riittävän korkealle. Kyttäyskoppi vaatii aina maanomistajan luvan ja hyväksynnän kopin sijainnille.
Pyörähdettiin taas mutka Tallinnassa. Tallinnan turistimäärä on edelleen matala, vaikka selvää piristystä on koronarajoitusten jälkeen jo näköpiirissä. Vähäiset asiakasmäärät ovat pakottaneet ravintolatkin kilpailemaan vähäisistä asiakkaista kovempaa. Kaikissa paikoissa tuo kilpailu ei näy valitettavasti asiakaspalvelun laadussa. Ehkä jatkuvat koronarajoitukset hoitavat nuo muutamat pois markkinoilta kokonaan. Parhaat Tallinan ravintolat löytyvät sooloiluja.com blogista. Kannattaa vilkaista sitä ennen Tallinan reissua. Blogista löytyvät ravintolat arvosteluineen ja Tallinnan nähtävyydet. Sieltä mekin katselimme mistähän löytysi tälle reissulle mukava illallispaikka. Jos löytyisi vielä sellainen, joka tarjoaisi riistaruokaa. Edellisellä kerralla löysimme ja ihastuimme ravintola Annoon. Nyt etsimme kuitenkin sellaista paikaa, missä emme olisi aiemmin käyneet. Peppersack ja Olde Hansa on jo monta kertaa testattu ja hyviksi havaittu. Molempien artikkelissa mainitun ravintolan pääruoan hinta oli hieman alle 20€.
Löysin Tallinnasta kaupasta metsäkaurissäilykettä. Sitähän tietysti piti ostaa. Metsäkaurissäilyke oli hyvää sellaisenaankin, joten sitä olisi voinut laittaa vaikka leivän päälle. Tänään tein siitä lounaaksi tomaattipohjaisen pastakastikkeen. Hyvää ja helppo kesäpäivän lounas.
Juhannuksen juhlimisen jälkeen on kunnon riistaburgeri paikallaan. Burgerin pihveihin kelpaa mikä tahansa riistan jauheliha. Tässä käytin metsäkauriin paistijauhelihaa. Tein burgeriin smash burgerpihvit. Smash burgerin idea on saada saada pihviin mahdollisimman rosoinen, pitsimäinen, rapea reuna ja reilu paistopintaa. Yksinkertainen burgeri ei vaadi liikoja muiden täytteiden osalta: majoneesia, kasviksia ja sopiva kastike on kaikki mitä täydelliseen riistaiseen smash burgeriin tarvitaan.
Perinteisesti metsästys Suomessa ollut sellaista, että mies kävelee metsässä riistaa etsien apuvälineenä useimmiten vain haulikko ja koira. Onpa joskus ollut aika jolloin ruutiaseen tilalla on ollut keihäs. Edelleen arvostetaan sellaista metsästystä, missä saaliin saamiseksi joutuu näkemään mahdollisimman paljon vaivaa. Uuden teknologian tulo metsästykseen on kohdannut joidenkin metsästäjien osalta paljon vastustusta. Miksi uutta teknologiaa vastustetaan?
Sain tilaisuuden kokata riistaruokaa yhdelle Suomen A-maajoukkue hiihtäjälle, Katri Lylynperälle. Katri tuli Jyväskylään testeihin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskukseen. Samalla Katri tuli näyttämään meille kasvattiamme australiankelpie Väpää (Didaktic’s Rolex). Alkukeitoksi Katri sai paahdettua myskikurpitsakeittoa. Pääruoaksi valmistin metsäkauriin sisäpaistia ja jälkkäriksi creme brulee mansikoilla ja appelsiinigeelillä.
Teeri on perinteisin suomalainen metsäkanalintu metson ohella. Viime syksy oli hyvä teerisyksy moneen vuoteen. Lintuja oli runsaasti ja muutaman onnistuin saamaan reppuunkin. Tämä teeri istahti puuhun ollessani kuvastamassa hakkuuaukon reunalla. Matka oli pitkä mutta sain piilossani vaihdettua tungsten-patruunan haulikkoon siten että teeri ei häiriintynyt. Ja tippuihan se. Jiippi sen sitten pajukosta kävi hakemassa. Mietinkin, että olisikohan tämäkin jäänyt löytymättä ilman koiraa.
HELMI-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen hankekokonaisuus, jonka tavoitteena on hoitaa laajoja elinympäristökokonaisuuksia. Hankkeessa muun muassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä, kosteikoita ja ranta-alueita, hoidetaan perinneympäristöjä, kunnostetaan pienvesiä ja ranta-alueita. Soiden, lintuvesien ja kosteikoiden kunnostaminen ja hoitaminen liittyy vahvasti myös metsästäjien intresseihin. Kukapa metsästäjä ei haluaisi metsästystä kestäviä ja vahvempia riistakantoja. Metsästäjät ovat myös suurin luonnosuojelutyötä tekevä harrastajaryhmä.
Pyy on pienin metsäkalinnuistamme ja maukkain. Pyyn liha on vaaleaa, muista metsäkanalinnuista poiketen. Birdlife luokittelee pyyn vaarantuneeksi lajiksi. Kyse lienee kuitenkin metsästyksen vastustamisesta. Riistakolmiolaskentojen mukaan pyykanta ei ole pienentynyt viimeisen reilun kolmenkymmenen vuoden aikana, vaan kanta on ollut, vuosittaista vaihtelua lukuunottamatta, tasainen ja kestää hyvin metsästystä. Tämä pyy jäi saaliiksi kuljettuani Jiipin kanssa saalistusreissulla. Eipä tuo kuitenkaan kestänyt koiran seisontaa, vaan pyrähti lentoon. Erehtyi kuitenkin lentämään kulkemani polun yli ja siihen nappilaukaus. Aikamoiseen pusikkoon lintu kuitenkin putosi ja taas oli koiralle käyttöä. Sieltä Jiippi sen löysi ja toi minulle.
Covid-19 viruksen jyllätessä jo toista vuotta on moniin harrastuksiin tullut erilaisia rajoitteita. Kokoontumisrajoitus koskee koko Suomea ja useamman hengen kokoontumisia yhteen. Pahimmillaan rajoitukset koskivat koko Uuttamaata, eikä sieltä päässyt matkustamaan muualle Suomeen. Tuo rajoitus on kuitenkin jo poistunut, koska silläkään ei pystytty estämään tuon virusperkeleen leviämistä koko valtakuntaan. Nyt suunitellaan tiukempia liikkumisrajoituksia, joissa on liuta erilaisia poikkeuksia. Monet ovat siirtyneet hoitamaan työnsä etäyhteyksien kautta omista kotitoimistoistaan ja yhdistystoimintaankin on poikkeuslailla sallittu kokouksiin osallistuminen etäyhteyksien kautta. Kokemukset etätyöskentelystä on ollut niin positiivisia, että myös Suomen Saksanseijojakerho on päättänyt sallia osallistumisen KAER-kokeisiin etänä.
Pyrin hyödyntämään saaliiksi saamani riistaeläimet mahdollisimman hyvin. Yleensä irroittelen jäniksistä parhaat palat: etu-ja takajalat, sekä fileet irti ja jauhan lopuista osista jauhelihaa. Jaksan leikellä kylkiluiden välistäkin lihat irti. Jos jauhaa vielä potkat mukaan tulee jauhelihaa reilu puoli kiloa yhdestä jäniksestä. Halusin jänisburgeriin suomalaisia makuja, joten valitsin juustoksi leipäjuuston.
Jotkut yhdistykset ovat joutuneet ns. ”toimitusjohtajahuijauksen” kohteeksi. Toimitusjohtajahuijauksessa rikollinen tekeytyy yhdistyksen puheenjohtajaksi tai muuksi toimihenkilöksi ja pyrkii harhauttamaan yhdistyksen rahastonhoitajaa tekemään rahansiirron omalle huijaustililleen. Usein rahastonhoitajaa lähestytään sähköpostitse. Yhdistyksen vastuuhenkilöiden tiedot on kaivettu internetistä ja viestistä saakin vaikutelman, että viestin on lähettänyt oman yhdistyksen puheenjohtaja ja rahan siirrolla on kiire. Tekaistu sähköpostitili on luotu muistuttamaan kyseisen yhdistyksen vastuuhenkilön, kuten puheenjohtajan tai sihteerin sähköpostiosoitetta. Rahastonhoitajille lähetetyissä viesteissä on pyydetty maksamaan ulkomaanlasku nopeasti. Myös poliisi on tietoinen asiasta ja varoittanut eri alueilla ja paikkakunnilla yhdistyksille lähetetyistä tekaistuista laskuista, joissa kehotetaan tekemään tilisiirto ulkomaiselle pankkitilille.
Monissa resepteissä kehotetaan marinoimaan lihaa ennen kypsentämistä monenlaisissa liemissä, jopa useita vuorokausia. Onpa joskus kehotettu häivyttämään riistan maku riistalihasta, liottamalla sitä maidossa. Miksi sitten ylipäänsä syödä riistaa jos ei pidä sen mausta? Itse tykkään kypsentää riistalihat sous vide -keittimellä. Menetelmässä liha pakataan tyhjiöpussiin ja kypsennetään hauduttamalla pitkään matalassa lämpötilassa. Sinnekään pussiin ei hyödytä tunkea mausteita sisään, paitsi koristemielessä.
Suomen luonnossa esiintyvistä pienpedoista eli pienistä ja keskisuurista petonisäkkäistä kettu, näätä, kärppä, mäyrä, supikoira, minkki, petolinnuista kanahaukka, sekä varislinnuista korppi, varis ja harakka vaikuttavat merkittävästi metsäkanalintujen tiheyteen. Pienpedoista kettu, supikoira, näätä, minkki, kärppä ja mäyrä ovat metsästyslain mukaan riistaeläimiä. Linnuista korppi poronhoitoalueella, varis ja harakka ovat rauhoittamattomia eläimiä. Poronhoitoalueen ulkopuolella korppi on rauhoitettu. Supikoira ja minkki ovat luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi. Kanahaukka on EU-direktiivin mukainen rauhoitettu petolintu. Kaikki nuo edellä mainitut eläimet käyttävät ravinnokseen metsäkanalintuja tai niden munia. Ne eivät kuitenkaan ole suurin tekijä metsäkanalintukantojen katoon, vaan kuten metsästyskin, lisänä kokonaisuudessa. Suurin tekijä metsäkanalintujen vähentymiseen ovat metsäkanalintujen elinympäristöissä tapahtuneet muutokset, metsien hakkuut ja ojitukset.
Koiralla pitää olla jotain tekemistä myös metsästyskauden ulkopuolella. Enkä nyt tarkoita pelkästään koiran fyysisen kunnon ylläpitämistä, vaan jotain aivojumppaa ja mielekästä aktivointia. Koiran fyysisen kunnon ylläpito on itsestään selvyys, jonka jokainen metsästäjä hoitaa. On turha odottaa syksyllä huippusuorituksia koiralta, joka on rapakunnossa ja makoillut puoli vuotta sohvalla tai tarhassa. Yhtä tärkeää on hoitaa koiran mielenterveyttä, tarjoamalla sille jotain järkevää tekemistä. Yleisesti ajatellen, koiran nenän käyttö on sellaista tekemistä, mistä koira pitää ja jos nenänkäyttöharjoitukset tehdään koiralle riittävän monipuoliseksi, tukee se hyvin myös metsästyksessä tarvittavia taitoja. Puhumattakaan koiran tarpeesta keksiä itselleen jotain tekemistä, turhautuessaan joutenoloon. Tuo, koiran itsensä keksimä tekeminen, ei aina miellytä omistajaa. Lisäksi nenänkäyttöharjoitukset poistavat koiran stressiä ja tekee koirasta oma-aloitteisemman ja keskittyneemmän. Tottelevaisuuskoulutus on myös hyvää harjoitusta kaikille koiraroduille. Se on loistavaa off-season harjoittelua metsästyskoirille. Kaikenlaiset tottelevaisuus-, jäljitys- ja etsimisharjoitukset tukevat syksyllä alkavaa metsästys- ja koekautta.
Aleuhallintovirato on antanut uuden tiedotteen 15.3.2021 koskien joitan kokouksia. Aluehallintovirasto on muuttanut tulkintaa yhdistysten kokousten järjestämisestä. Edellinen tulkinta oli, että yhdistysten kokoukset, yhtiökokoukset ja vastaavat ovat yleisötilaisuuksia ja kokoontumisrajoitukset koskisivat näitä tilaisuuksia. Uuden tulkinan mukaan pääsääntöisesti yhtiökokoukset ja muut vastaavat sääntömääräiset tai lakimääräiset kokoukset, joihin lähtökohtaisesti voivat osallistua vain yhteisön jäsenet sekä kutsuttuina eräät muut, eivät ole yleisötilaisuuksia tai yleisölle avoimia tilaisuuksia kokoontumislaissa tarkoitetussa mielessä. Tämä koskee esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä, osakeyhtiöitä ja osuuskuntia sekä rekisteröityjä yhdistyksiä. Aiemmin kirjoitin koronarajoitusten vaikutuksesta yhdistysten kokouksiin artikkelissa Poikkeuslaki yhdistysten kannalta.
Koiranäyttelyssä Etelä-Tsekissä, Valticessa käydessäni viime kesänä, tarjosi isäntäväki meille näyttelyillallisella aivan erinomaista gulassia. Gulassi on Unkarin kansallisruoka ja sitä syödään yleisesti muissakin Keski-Euroopan maissa. Tsekissä gulassi oli tehty naudanlihasta ja sen kanssa tarjoiltiin hiivaknöödeliä. Illallinen oli herkullinen ja miksipä ei olisi ollut pimenevässä Tsekin illassa kun lämpötilakin illalla hipoi kolmeakymmentä astetta. Tsekkiläiset oluetkin ovat tunnetusti hyviä ja seura erinomaista. Oman versioni gulassista tein metsäkauriin kulmapaistista ja sen kanssa tarjoilin spätzleä.
Naistenpäivän kunniaksi pyöräytin talon ainoalle naiselle Caesar-salaatin ja lisäsin siihen graavattua metsäkauriin sisäfilettä. Caesar-salaatin viereen lautaselle lisäsin aamulla tehtyä pataleipää, jota paahdoin ensin pannulla. Caesar-salaatti on kotoisin Meksikosta Tijuanasta, missä italialaissiirtolainen Caesar Cardini kehitti salaatin. Caesar-salaattiin käytetään Romaine salaattia. Alunperin kastike sekoitettiin aina asiakkaan pöydän ääressä.
Italialainen ruoka maistuu aina ja tällä kertaa teinkin kyyhkyä ja risottoa. Italialainen ruoka ilman parmesaania on teeskentelyä, joten tein parmesaanista rullan koristeeksi ja sen sisään höyrytin parsaa. Kyyhky on taattua keskisuomalaista lähiruokaa ja peräisin Laukaasta. Pidämme pienellä porukalla kyyhkynruokintapaikkaa ja sieltä saadaan saaliiksi muutamia kymmeniä lintuja vuosittain. Sepelkyyhkykanta kasvaa voimakkaasti ja kanta kestää hyvin isonkin verotuksen. Kyyhkyjahtiin lähdetäänkin nykyisin yhtä innokkaasti kuin aikanaan sorsajahtiin.
Viiniksi löysin Alkon viiniasiantuntijan kanssa kyyhkyn pariksi italialaisen Cafaggio Chianti Classicon vuodelta 2016 Toscanasta. Aivan erinomainen viini. Alkon www-sivuilta kannattaa hyödyntää chattipalvelua. Sieltä saa asiantuntijan opastusta viinien valintaan.
Erilaiset munakkaat ovat helppoja, nopeita valmistaa. Erilaisia munakkaita löytyy joka makuun ja variaatioita voi keksiä itse lisää. Frittata on italialainen munakas. Lisäsin omaan versiooni jäniksen jauhelihaa. Lihaksi frittataan käy kaikenlainen liha. Monesti käytetään pekonia tai ilmakuivattua kinkkua. Jänis jäi eräksi, kun olin iltasella kyttäämässä jäniksiä täydenkuun loisteessa metsästyskauden ollessa jo lopuillaan. Benelli ja Winchesterin SuperSpeed G2 hoiti homman ja sain taas loistavaa, maukasta ja eettisestikin ajateltuna parasta mahdollista lihaa ruokapöytään.
Burrito on meksikolainen vehnä tai maissi tortillaan kääritty ruoka. Täytteeksi burritoon käy lähes kaikki mitä sattuu löytymään. Perinteisesti täytteenä on broileria, naudan lihaa tai possua, usein riisin kanssa. Tässä on täytteenä metsäkaurista ja sen lisäksi sipuleitta, paprikaa, chiliä ja kidneypapapuja. Mikä tahansa riistaliha sopii täytteeksi jauhelihana tai suurempinakin paloina, kunhan tortillaletun kääriminen vaan onnistuu. Tein metsäkauriin potkista ensin confitin edellisenä päivänä ja laitoin sen pannulle muiden ainesten kanssa.
Metsäkanalintukauden loputtua jää seisovan koiran kanssa vielä hyvin aikaa metsästää fasaaneja. Suurin osa fasaanijahdeistamme kuitenkin liittyy koiran koulutukseen, joten aina ei lintuja pyritä ampumaankaan, vaan ne saa jatkaa matkaansa. Näin käy usein jos koiran työskentely ei ole ollut ihan kohdallaan, vaan jotain on mennyt jossain vaiheessa pieleen. Joskus saalista kuitenkin saadaan ja tällä kertaa sattui niin, että fasaanin rintalihat saivat sen verran hittiä, että päädyin jauhamaan linnusta irti saadut lihat lihamyllyllä jauhelihaksi ja tein niistä lihapyöryköitä uunissa. Italialainen ruoka ja pasta maistuu aina ja teinkin italialaisen illallisen. Valitsin pennepastan, koska maukas tomaattikermakastike menee herkullisesti pennen sisään ja tarttuu kermaisesti sinne. Armottomin kriitikkoni, maailman kaunein nainen, totesi maistettuaan ruokaa: ”Nyt tuli nappisuoritus”. Sehän riittää aika pitkälle.
Pitkästä aikaa sain saaliiksi metsäjäniksen. Maa oli vielä lumeton, mutta jänikset olivat jo muuttaneet värityksensä talvisävyihin. Jiippi johdatti minut oikein kivikkoisen mäen päälle. Kulkeminen kivikossa oli jo hieman vaikeaa ja olisinkin lähtenyt toiseen suuntaan, mutta jotenkin Jiipin olemus kiinnitti huomioni ja menin mäen päälle sen perässä. Jiipin kuono haisteli kiihkeästi ilmaa ja näin Jiipin olemuksesta, että jotain täällä on, tai ainakin on juuri lähtenyt paikalta. Arvelin, että metso on varmaankin ollut mäellä, koska olin aiemmin syksyllä sieltä metson havainnut. Jänis pomppasi yhtäkkiä kiven kolosta liikkeelle. Ensimmäinen laukaus ohi, toinenkin ohi, kun jänis hyppäsi puun taakse juuri ratkaisevalla hetkellä, kolmas laukaus oli nappi osuma ja pysäytti pakolaukan niille sijoilleen. Ilman koiraa tämäkin saalis olisi jäänyt saamatta.
Korona viruksen jyllätessä toista aaltoaan on tullut erilaisia rajoituksia, poikkeuskäytäntöjä ja vapaata kokoontumista rajoittavia sääntöjä. Yhdistysten toiminnan kannalta rajoituksia on tullut kokoontumisrajoitusten myötä. Eri puolella Suomea koronaviruksen leviäminen on eri vaiheessa. Tästä löytyy parhaiten tietoa THL:n sivuilta. Tällähetkellä Suomessa voidaan järjestä maksimissaan kymmenen hengen kokoontumisia, jos niissä noudatetaan THL:n ja OKM:n hygienia- ja turvallisuusohjetta. Kainuussa ja Satakunnassa raja on 20 henkilöä ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella 50 henkilöä. Rajoitukset saattavat muuttua koronatilanteen muuttuessa alueellisesti. Suomessa on tullut käyttöön laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi (https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200677). Laki on voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti.
Metsästysseuran tärkein omaisuus on niiden metsästyksenoikeuden vuokrasopimukset. Ilman metsästysalueita monet metsästysseurat olisivat turhia. Suomessa metsästysoikeus on sidottu maanomistukseen. Maanomistaja voi päättää itse kenelle antaa oikeuden metsästää maillaan. Suomessa on hyvin harvalla ihmisellä on niin paljon maata itsellään, että maanomistaja voisi omilla maillaan harrastaa järkevää metsästystä. Keskimäärin metsänomistajan alueen koko on noin 32ha. Pienikokoisia, alle 20 hehtaarin metsätiloja on lukumääräisesti selvästi eniten. Suomalainen metsänomistaja on keskimäärin yli 60-vuotias ja hän omistaa 45 hehtaaria metsää. Suomessa on vain 73 henkilöä, jotka omistavat metsää yli 1000 hehtaaria. Tilarakenne on muutoksessa: tällä hetkellä syntyy lisää sekä pieniä, alle 10 hehtaarin tiloja että suuria, yli 100 hehtaarin tiloja. Pirstoutumisen syynä ovat tavallisesti perinnönjaot. Metsästysseuran kannalta on olennaista huomoioida, että maanomistus pirstoutuu ja maanomistajat vanhentuvat, eivätkä nykyisten maanomistajien perilliset enää asu maaseudulla, niillä seuduilla missä heidän maanomistuksensa sijaitsee.
Sous vide tarkoittaa lyhyesti tyhjiössä kypsentämistä. Ruoka valmistetaan pakkaamalla ruoka vakuumipussiin ja laittamalla pussi keittimeen, minkä lämpötilaa voidaan säätää tarkasti. Suurin etu mitä sous vide -menetelmä tarjoaa on se, että lihan kypsyyden saa määriteltyä etukäteen juuri sellaiseksi kuin se itselle on maukkaimmillaan. Enää ei tarvitse arpoa paistinpannulla onko liha medium vai medium+. Pihvi on kauttaaltaan tasaisesti sopivan kypsä. Sous videetä voi käyttää toki muuhunkin kuin lihan kypsentämiseen. Esimerkiksi porkkanoista tulee intensiivisen makuisia ja suutuntuma säilyy napakampana kuin perinteisesti vedessä kypsennettynä. Erilaisten laitteiden markkinoille tulon myötä sous vide on saamassa suosiotaan nyt myös kotikeittiöissä. Eräs sous videen eduista on se, että ei tarvitse aikatauluttaa eri ruokien valmistumista pihvin paistamisen mukaan. Koska kypsennysaika ei ole tarkka voi liha voi odottaa keittimessä kunnes muut ruokalajit ovat valmiita.
Yhdistyslaissa ei suoraan sanota, mitä jäsenten yhdenvertaisuudella tarkoitetaan. Yhdistyslain 33§:n mukaan kuitenkin sellainen päätös on mitätön, joka sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta (Mitättömiä päätöksiä käsittelin aiemmin artikkelissa Väärä päätös). Metsästysseuroissa ei jäsenten yhdenvertaisuus aina toteudu. Metsästysseuroissa jäsenten yhdenvertaisuuden toteutuminen kuuluu osaltaan myös yhdistyksen toiminnantarkastajien tehtäviin. PRH:n mukaan toiminnantarkastajien on tarkasteltava myös sitä, kohdellaanko yhdistyksen jäseniä tasavertaisesti yhdistyksen toiminnassa.